Jarmo Lintunen

Suomalaisten institutionaalisten sijoittajien kivihiilipolitiikat ovat ympäristöjärjestöjen mukaan kaukana kansainvälisestä kärjestä.

Institutionaalisiksi sijoittajiksi kutsutaan suuria sijoituksia tekeviä yhteisöjä, kuten eläke- ja vakuutusyhtiöitä.

Greenpeacen Suomen maajohtaja Sini Harkki kysyy blogissaan, kuinka paljon esimerkiksi eläkevarojamme on edelleen kiinni kivihiilessä vaikeuttamassa ilmastonmuutoksen hillintää.

– Maailmalla isot finanssilaitokset ovat irtaantuneet hiilestä nopeasti. Joka toinen viikko jokin finanssialan toimija julkaisee sijoitustensa kivihiilipolitiikan: hiiltä rajoittavista sijoituskäytännöistä on tullut uusi normaali. Kaikki niistä eivät kuitenkaan ole kattavia tai Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia. Samalla erilaisten hiilen käyttöä rajoittavien käytäntöjen määrä saa maallikon pään pyörälle.

Usean kansalaisjärjestön muodostama eurooppalainen kampanja Europe Beyond Coal (EBC) on laatinut sijoittajille suositukset siitä, millainen sijoittajien kivihiilipolitiikan pitää olla. Hyvin lähelle kansalaisjärjestöjen suosituksia pääsee Harkin mukaan jo useampi finanssialan toimija, kuten norjalaiset KLP ja Storebrand, hollantilainen NN ja ranskalainen Crédit Agricole.

Kivihiiltä ei taltuteta yksinomaan osakkeita ostamalla tai myymällä. Harkki muistuttaa, että sijoittaja voi pyrkiä vaikuttamaan myös omistamiensa yritysten toimintatapoihin.

ILMOITUS

– Hyvä hiilipolitiikka yhdistääkin divestoinnin, eli sijoitusten poisvetämisen fossiilisista omistuksista, ja aktiivisen omistajuuden. Mutta tämä onnistuu vain, jos vaikuttamisen kohteena oleva yritys on valmis yhteistyöhön.

Aktiivinen omistajuus edellyttää Harkin mukaan erityisesti hiilipolitiikkaan kohdennettuja henkilöresursseja, seurattavien yhtiöiden nimeämistä, ajallisesti rajattua vaikuttamista ja selkeää tavoitetta, jonka toteutumatta jääminen johtaa divestointiin.

– Pintatasolle jäävä vastuullisuuden markkinointi ja paperilla olevat jäsenyydet vastuullisuuskoalitioissa ovat pahimmillaan viherpesua.

Vastuullisuutta muiden siivellä?

Monet suomalaiset ovat mukana myös sijoittajakoalitioissa, kuten ClimateAction100+:ssa. Suomesta koalitiossa on mukana esimerkiksi Elo, Evli, Ilmarinen, Kirkon Eläkerahasto, Keva, OP, Varma ja Veritas. ClimateAction100+ on luotu, jotta sijoittajat voisivat yhdessä tuumin suostutella eniten saastuttavat yritykset muutokseen ja alentamaan päästöjään.

– Koalitio on saavuttanut useita kivihiilen alasajon kannalta merkittäviä voittoja ja on siksi siis kansainvälisesti suuren mielenkiinnon kohde. Tämä ei kuitenkaan tee itsessään autuaaksi: ClimateAction100+ pystyisi paljon parempaan. Suomessa olisi tärkeää, että sijoittajat vaikuttaisivat yrityksiin julkisesti ja aktiivisesti. Mikäli koalitiossa ollaan mukana pelkästä tarpeesta saada sulka hattuun vastuullisuusviestinnässä, niin silloin vapaamatkustetaan muiden aktiivisempien sijoittajien tekemällä esimerkillisellä työllä.

Harkki korostaa, että suomalaisilla institutionaalisilla sijoittajilla voisi olla käänteentekevä vaikutus etenkin kotimaisten yritysten toimintamalleihin. Siksi heidän tulisikin Harkin mielestä ottaa viipymättä käyttöön Europe Beyond Coal -suositusten mukainen hiilipolitiikka.

– Suomalaisilla sijoittajilla on kaikki edellytykset kiilata Euroopassa johtavaan asemaan.

Suositusten mukainen ilmastopolitiikkaa vaatii sijoittajilta rohkeutta, mitä ei Harkin mukaan vielä juurikaan ole näkynyt.

– Ilmastonmuutoksen hillinnässä seuraavat viisi vuotta ovat ratkaisevia, ja aika osoittaa, kummalla puolella historiaa sijoittajat haluavat olla, on nyt.