Lehtikuva/Kaisa Siren

”Kaupallinen malminetsintä luonnonsuojelualueilla tulisi kieltää.”

– Kaivoslain uudistamisen lähtökohtana on oltava se, että laki suojelee luontoa sekä se, että maaperän rikkaudet aidosti hyödyttävät yhteiskuntaa, Vasemmistoliiton kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen Mai Kivelä sanoo.

Esimerkiksi kaupallinen malminetsintä luonnonsuojelualueilla tulisi Kivelän mukaan kieltää.

– Ja maaperän rikkauksien tulisi hyödyttää yhteiskuntaa eikä ensisijaisesti ulkomaisia kaivosfirmoja.

Aloite on tärkeä.

Kaivoslain uudistamista koskeva kansalaisaloite sai eduskuntakäsittelyyn pääsyn vaatimat 50 000 allekirjoitusta muutama päivä sitten.

– Aloite on tärkeä. Myös vasemmistoliitto on jo pitkään ollut sitä mieltä että uudistus tarvitaan. Nyt se toteutetaan tällä vaalikaudella, Kivelä toteaa.

ILMOITUS

Aloite on tavoitteiltaan Kivelän mukaan kunnianhimoisempi ja yksityiskohtaisempi kuin mitä hallitusohjelma linjaa, mutta uudistuksen yksityiskohtia ei ole vielä päätetty.

– Vasemmiston tavoitteena on, että uudistus toteutetaan niin, että maaperän mineraaleja käytetään ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi.

Kaavoituksella päätösvaltaa kunnille

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kaivoslain uudistus käynnistetään niin, että lähtö̈kohtana on ympä̈ristönsuojelun tason parantaminen, kaivosten toimintaedellytysten varmistaminen sekä paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen.

Kunnille hallitus aikoo säätää oikeuden päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella. Ohjelman mukaan myös kaivosluvan ja ympäristöluvan yhteensovittamista parannetaan ja suunnitellun kaivoksen ympäristövaikutukset otetaan huomioon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Myös vakuussääntelyä aiotaan kehittää ja selvitetään malminetsintäoikeuden lupaprosesseja luonnonsuojelualueilla.

Kaivosverot rahastoihin

Kansalaisaloitteessa halutaan kaivoslaki, joka lähtee siitä, että Suomen maaperän kaivosmineraalit ovat valtion ja maanomistajien omaisuutta perustuslain kanssa kanssa yhteensopivalla tavalla. Vakuudet ympäristövahinkojen, konkurssien ja jälkitöiden varalle säädetään riittäväksi ja kaivostuotannosta tulee uuden lain myötä maksettavaksi kohtuulliset hyödyntämiskorvaukset yhteiskunnalle.

Kaivoslupa voidaan tällä hetkellä myöntää ennen ympäristönsuojelulain mukaista lupamenettelyä, jolloin kokonaisarvio jää puutteelliseksi. Aloitteessa vaaditaankin kaivoslain suhdetta ympäristönsuojelulakiin muutettavaksi. Aloitte lopettaisi malminetsinnän ja kaivostoiminnan luontoaluilla. Hallitusohjelmassa asiaa luvataan aikakin selvittää.

Aloitteessa esitetään myös kaivosveron käyttöönottoa. Verot rahastoitaisiin ja niitä käytettäisiin ympäristöhaittoihin.

”Rahaston avulla varmistetaan, ettei yksi sukupolvi käytä ainutlaatuisia malmivarantojamme ja että niiden tuotto vahvistaa kansallista hyvinvointia myös kaivannaisten hyödyntämisen jälkeen Norjan valtiollisen öljyrahaston tapaan”, aloite toteaa.

Vakuusjärjestelmä riittämätön

Kesäkuussa julkaistiin työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta selvitys kaivoslainsäädännön toimivuudesta. Selvityshenkilö Pekka Vihervuoren mukaan kaivostoiminnan vakuusjärjestelmä on riittämätön ja epätarkoituksenmukainen erilaisissa ympäristötuhoissa. Alueita ennallistetaan kahdella lailla, ympäristösuojelu- ja kaivoslailla ja niiden määräämillä erilaisilla vakuuksilla.

Vihervuori ehdotti muun muassa, että vakuuksia käytettäisiin koordinoidusti ristiin ja hän esitti myös korvaustasojen nostamista. Ympäristö- ja kaivosluvat pitäisi selvityksen mukaan jatkossa hakea yhdestä paikasta ja luvat tulisi käsitellä yhdessä. Vihervuori on ympäristöoikeuden professori Itä-Suomen yliopistosta.

Selvitys ei asettanut kyseenalaiseksi sitä, että Suomessa kuka tahansa saa vallata kaavoittamattomalta alueelta maan itselleen niin, että löydetyt mineraalit kuuluvat valtaajalle.

Ehdoksi kokonaisarvio

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen on hahmotellut kaivoslakiuudistuksen sisältöä jo alkuvuodesta blogissaansiten, että kaivosluvan myöntämisen ehdoksi tulisi asettaa kokonaisarviointi, jossa otetaan huomioon myös asukkaiden, muiden elinkeinojen ja alueiden käyttäjien edut.

Kaivoslupaa ei hänen mielestään pidä myöntää, mikäli kokonaishyödyt ovat miinuksella. Ympäristöluvituksen ja lupien valvonnan osaaminen ja riippumattomuus on varmistettava.

Sarkkinen uudistaisi samalla myös kaivosverotuksen, sillä maanalaiset mineraalit ovat kansallisomaisuutta, mutta kansakunta ei saa niiden käytöstä korvausta.”Kaivosyhtiöt eivät maksa raaka-aineestaan mitään, paitsi pienen korvauksen maanomistajalle. Maaperän antimet ovat yhteisomistusta ja kaivostoiminnasta aiheutuu aina myös haittoja, joten olisi kohtuullista että maan antimista hyötyvät (usein ulkomaiset monikansalliset) kaivosyhtiöt maksaisivat käyttämistään raaka-aineista edes pientä korvausta yhteiskunnalle veron muodossa”, Sarkkinen esittää.

Kaivosveron toteutustapoja voivat Sarkkisen mukaan olla louhitun maan määrään perustava louhintavero, louhittujen malmien arvoon perustuva rojaltivero tai näiden yhdistelmä.