All Over Press/Hayoung Jeon

Hans-Georg Maaßen joutui jättämään virkansa viime marraskuussa Chemnitzin mellakoihin liittyneen kohun vuoksi.

Saksan entinen tiedustelujohtaja Hans-Georg Maaßen on jälleen otsikoissa. Hän jakoi sunnuntaina äärioikeistolaisen Journalistenwatch-blogin twiitin, jossa esitettiin omituisia väitteitä saksalaisesta yleisradioyhtiö ARD:stä.

Twiitin mukaan Sea-Watch3-alus ei todellisuudessa pelastanut ihmisiä Libyan rannikolta, vaan kyseessä oli ARD:n Panorama-ohjelman järjestämä propagandatempaus.

Sea-Watch3 kiinnittyi Lampedusassa laituriin ilman Italian viranomaisten lupaa 29. kesäkuuta. Laivan saksalainen kapteeni Carola Rackete pidätettiin. Muutamaa päivää myöhemmin italialainen tuomioistuin vapautti Racketen todeten, ettei hän ollut rikkonut mitään lakeja ja että hän oli toiminut matkustajien turvallisuutta silmällä pitäen.

Miten vahva jalansija äärioikeistolla on turvallisuuspalvelussa?

Suomi oli yksi viidestä EU-maasta, jotka lupasivat ottaa vastaan Sea-Watch3:n pelastamia ihmisiä.

Suurin osa Sea-Watch3:n miehistöstä on saksalaisia, mutta se purjehtii Hollannin lipun alla.

ILMOITUS

Epäilyä arvostelukyvystä

Maaßen jakoi Journalistenwatchin twiitin saatesanoilla: ”Jos tämä raportti on totta, Panorama ei edusta länsimaista televisiota”.

Journalistenwatch vihjaili, että ARD:n filmiryhmä on saattanut viedä pelastetuiksi väitetyt merelle. Se vertasi Panorama-ohjelmaa natsien propagandaministeriöön.

Jupakka on entistä enemmän nostanut esille epäilyt Maaßenin arvostelukyvystä, vaikka hänen twiittinsä onkin myöhemmin poistettu.

Aiemmin Maaßen on twiitannut, että Saksan nykyinen media on yhtä sensuroitua kuin aikoinaan Itä-Saksassa.

Journalistenwatchin taustalla on vuosina 2010–2016 toimineen pienen oikeistopopulistisen puolueen Die Freiheitin perustajajäseniä. Die Freiheit lopetti toimintansa, kun sen johto katsoi, että AfD-puolue täyttää sen tarpeen.

Die Freiheit oli Saksan kotimaan turvallisuuspalvelun eli perustuslain suojeluviraston (BfV) tarkkailun alaisena. Maaßen johti BfV:tä 2012–2018.

Chemnitzin mellakat

Maaßenin erottamiseen johtaneet tapahtumat käynnistyivät Chemnitzissä viime elokuussa tapahtuneesta puukotuksesta. Äärioikeisto järjesti sen jälkeen mellakoiksi yltyneitä mielenosoituksia, joissa kaduilla jahdattiin ulkomaalaisen näköisiä ihmisiä.

Maaßen esitti julkisesti epäilyjä mellakassa kuvatun videon aitoudesta ja ulkomaalaisten jahtaamisesta ennen kuin asiaa oli mitenkään tutkittu sekä vähätteli äärioikeiston väkivaltaa.

Maaßenia vaadittiin eroamaan, mutta asiasta kehkeytyi Saksan liittohallitusta uhannut kiista, koska liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraattisen puolueen (CDU) baijerilaiseen sisarpuolueeseen CSU:hun kuuluva sisäministeri Horst Seehofer tuki yhä Maaßenia.

Merkel aikoi ratkaista kiistan antamalla Maaßenille ”potkut ylöspäin” eli tiedustelujohtajaa korkeampipalkkaisen valtiosihteerin viran sisäministeriöstä. Tämä hermostutti puolestaan sosiaalidemokraatit, ja Maaßenista tehtiin entisellä palkalla neuvonantaja sisäministeriöön.

Vireä varhaiseläkeläinen

Jupakka ei loppunut tähän. Julkisuuteen tuli Maaßenin henkilökunnalle pitämä läksiäispuhe BfV:ssä. Maaßen väitti joutuneensa hallituksessa vaikuttavien ”radikaalivasemmistolaisten voimien” ajojahdin kohteeksi, koska hän oli arvostellut hallituksen ”naiivia” turvallisuus- ja maahanmuuttopolitiikkaa.

Tämän jälkeen Seehoferilla ei ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin marraskuussa pyytää liittopresidentti Frank-Walter Steinmeiria asettamaan Maaßenin varhaiseläkkeelle. Maaßen täytti myöhemmin samassa kuussa 56 vuotta.

Vireänä eläkeläisenä Maaßen toimii aktiivijäsenenä CDU:n sisällä vaikuttavassa WerteUnion-oikeistoryhmässä, joka arvostelee Merkelin turvapaikkapolitiikkaa.

Maaßen on herättänyt huomiota aiemminkin. Kun Yhdysvaltain tiedustelupalvelu NSA:han liittyvä suuri joukkourkintaskandaali velloi 2013, saksalainen media kertoi, että Maaßen oli käynyt lupaamassa kaiken BfV:n keräämän materiaalin NSA:lle.

Vuonna 2016 Maaßen väitti, että tietovuotaja Edward Snowden toimi Venäjän tiedustelupalvelun leivissä.

Uusnatsien murhat

Jo se on vakavaa, jos tiedustelupalvelun johdossa on vuosia toiminut äärioikeistoon kohdistuvia sympatioita omaava mies, joka ei erota uutisia valeuutisista. Mutta vakavinta huolta herättävät epäilyt, joiden mukaan Maaßen ei suinkaan ollut yksin, vaan äärioikeistolla on pitkään ollut vahva jalansija tiedustelupalvelussa.

Nämä huolet ovat jälleen nousseet esille, kun kristillisdemokraatteihin kuuluva hesseniläinen paikallispoliitikko Walter Lübcke ammuttiin 2. kesäkuuta. Murhasta on pidätetty saksalainen uusnatsi.

Lübcken murhan jälkeen on taas ihmetelty sitä, miten huonosti BfV on seurannut väkivaltaista äärioikeistoa. Lübcken murhasta syytetty mies on jo aiemmin saanut tuomioita Saksan etnisiin vähemmistöihin kohdistuneista veitsi- ja pommi-iskuista.

Vastaavia epäilyjä esitettiin, kun 2011 paljastui uusnatsien vuosina 2000–2007 tekemä murhasarja. Pääasiallisena tutkintalinjana murhille oli siihen saakka pidetty etnisten vähemmistöjen keskinäisiä rikoksia, vaikka vihjeitä uusnatsien solusta oli turvallisuuspoliisille tullut.

Kolmen uusnatsin ryhmästä kaksi teki pidätettäessä itsemurhan. Ainoa eloonjäänyt, Beate Zschäpe, tuomittiin viime vuoden heinäkuussa kymmenestä murhasta elinkautiseen.