Eeva Suorlahti

Kemikaaliturvallisuus toteutuu tutkija Marko Hyttisen mukaan varsin hyvin, ongelmana on kiire.

Julkisten tilojen, kuten uimahallien ja koulujen siivoojien työoloja ja kemikaalialtistusta tutkinut yliopisto-opettaja Marko Hyttinen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että ajan puute on yksi suurimmista siivoustyön riskeistä. Myös siivouskertojen vähentäminen voi olla uhka siivoojien terveydelle.

Siivoustaajuudesta tinkiminen saattaa tutkijan mukaan altistaa siivoajia enemmän pölylle, minkä vuoksi he voivat joutua käyttämään vahvempia kemikaaleja lian irrottamiseen.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tapahtumassa Helsingissä puhunut Hyttinen kokee, että kemikaaliturvallisuus toteutuu varsin hyvin siivoustyössä.

Kemikaalien käyttö on vähentynyt ylläpitosiivouksen aikana.

– Tutkimustemme perusteella siivoojat ovat aika hyvin selvillä kemikaaleista eli mitä ja millä tavoin niitä tulee käyttää. Käyttöturvallisuustiedotteet olivat kaikissa kohteissa käytössä ja myös suojavälineitä osattiin pääasiallisesti hyödyntää asianmukaisesti, vaikka kehitettävääkin löytyi esimerkiksi hengityssuojaimien käytössä, Itä-Suomen yliopiston sisäympäristön ja työhygienian ryhmässä työskentelevä Hyttinen sanoo.

Tutkimuksissa havaittiin, että kemikaalien käyttö on ylipäätään vähentynyt ylläpitosiivouksen aikana. Sen ansiosta esimerkiksi ilmaan tulee hyvin vähän orgaanisia yhdisteitä.

ILMOITUS

– Siivoustyöhön liittyvät riskit, kuten astma ja sisäilmaoireet eivät saaneet vahvistusta tutkimuksistamme. Siivoojien altistus eri kemikaaleille ja esimerkiksi pölylle jäivät pääasiallisesti alle määriteltyjen raja-arvojen, Hyttinen kertoo.

Auta itseäsi ja siivoojaa: altaaseen suihkun kautta

Uimahalleissa ja kylpylöissä joudutaan tilojen erityisluonteen vuoksi käyttämään vahvoja kemikaaleja, kuten klooripohjaisia desinfiointiaineita.

– Vahvojen kemikaalien käyttöä voitaisiin vähentää, kun orgaanista likaa kulkeutuisi vähemmän allasveteen. Jokainen uimari ja kylpijä voi vaikuttaa tilanteeseen peseytymällä ennen altaaseen menoa, Hyttinen muistuttaa.

Tutkija suosittelee, että siivouksessa otettaisiin käyttöön niin sanottu huoltoaika, jolloin tilassa ei ole asiakkaita. Esimerkiksi osassa uimahalleja on käytössä kerran viikossa huoltoaamu, jonka vuoksi halli aukeaa tavallista myöhemmin.

– Yksi merkittävimmistä työturvallisuutta ja -terveyttä uhkaavista tekijöistä siivoustyössä on kiire ja stressi. Lisäksi perussiivouksen aikana siivoojat kokevat usein myös merkittävää pöly- ja kemikaalialtistumista. Huoltoajat havaittiin tutkimuksissamme hyviksi, sillä silloin siivoojat voivat tehdä työtään rauhallisemmin ja huolellisemmin, Hyttinen kertoo.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto käynnisti viime vuonna ”Tunnista ja hallitse kemialliset tekijät” -kampanjan, jonka puitteissa selvitetään myös suomalaisten työntekijöiden altistumista kemiallisille tekijöille.