All Over Press/Alamy/Ladi Kirn

Kotoutumista edistävän EU-aloitteen käynnistäjiin kuuluu Göteborgin suuralue.

Maahanmuuttajien kotoutuminen pysyy suurena haasteena Euroopassa, vaikka pakolaisia tulee noin puolet huippuvuosien 2015–2016 tasosta. Maahanmuuttajien kotoutumiseen haetaan aiempaa tehokkaampia keinoja EU:n kaupunkien ja alueiden kesken.

Euroopan alueiden komitean ja Euroopan kuntajärjestöjen yhteiseen aloitteeseen on jo liittynyt lähes sata kaupunkia ja aluetta. Tarkoitus on muun muassa levittää kaupunkien parhaita käytäntöjä paikallistasolle.

Kotoutumista edistävän EU-aloitteen käynnistäjiin kuuluu Göteborgin suuralue eli noin 1,6 miljoonan asukkaan Länsi-Götanmaa.

Göteborgissa ajateltiin 2015 pakolaiskriisin alkaessa, että monikulttuurisuuteen tottunut kaupunki hallitsee helposti uudenkin muutoksen.

– Tilanne kuitenkin muuttui nopeasti, kertoo suuralueen valtuuston varapuheenjohtaja Magnus Berntsson.

ILMOITUS

Göteborgilla pitkä siirtolaisperinne

Helsinkiin rinnastettava, nykyisin reilun puolen miljoonan asukkaan Göteborg on ollut aina monien kulttuurien kohtauspaikka. Kaupungin rakensivat hollantilaiset lähes 400 vuotta sitten. Iso osa asukkaista oli Hollannista tulleita kauppiaita, ja virallisena kielenäkin oli hollanti.

Myös suomalaisia muutti Ruotsiin sadointuhansin 1960-luvulta alkaen, moni heistä Göteborgiin. Ruotsissa asuu yli 0,7 miljoonaa suomalaistaustaista ja luku kasvaa koko ajan. Göteborgissa on nykyisin vajaat 10 000 Suomessa tai suomalaisvanhemmille syntynyttä asukasta.

Ruotsiin tuli 2015–2016 yhteensä 160 000 turvapaikanhakijaa, eli viisinkertaisesti Suomeen verrattuna. Heistä Göteborgiin saapui enemmän kuin keskimäärin muualle Ruotsiin.

Vaatii monien vuosien työn

Berntsson kertoo, että Syyriasta ja muilta kriisialueilta paenneilla oli syviä epäluuloja kaikkia viranomaisia kohtaan. Sittemmin pakolaisilla on havaittu vakavia sairauksia ja heidän työllistymisensä on iso ongelma.

Vaikka Göteborgin alueella on työvoimapula, monien maahanmuuttajaperheiden vanhemmista kumpikin on vailla työtä.

– Maahanmuutto toi myös suuren poliittisen muutoksen, Berntsson lisää.

Hän on itsekin kristillisdemokraattina joutunut tunnustamaan, että maahanmuuttajien kotoutumisen hyväksi tulee työskennellä monia vuosia. Aiemmat tulijat kotoutuivat yleensä helpommin.

Göteborgin alue panostaa pakolaisten ammattitaidon kohentamiseen. Osalla tulijoista ei kuitenkaan ole ruotsalaisessa työelämässä vaadittavia taitoja, joten polut työllistymiseen ovat pitkiä.

Oppia pienryhmien kotouttamisesta

Tanskan Jyllannissa sijaitsevalle 60 000 asukkaan Koldingille vuoden 2015 pakolaisaalto oli sokki.

Ennestään Koldingissa asui iso tehdastyöhön tullut turkkilaisyhteisö. Lisäksi kaupunki oli ottanut vastaan Vietnamin venepakolaisia, Balkanin sodasta paenneita sekä muita, mutta vain pieninä ryhminä. Yhtäkkiä pikkukaupunkiin tulvi iso määrä sotatoimien keskeltä tulevia, joukossa myös pahasti traumatisoituneita ihmisiä.

Koldingia 24 vuotta johtanut pormestari Per Bödker Andersen pahoittelee, että 2015 kriisissä ei aluksi osattu ottaa oppia aiemmista pienten ryhmien kotouttamisesta. Nyt tilanne on tasaantunut. Hyviä kokemuksia on saatu varsinkin nuorten musliminaisten työllistymisestä palveluammatteihin.

Kolding painottaa pakolaisten kotoutuksessa koulutusta ja työpaikkojen järjestämistä. Andersen kertoo, että kuntatasolla poliittiset ryhmät hakevat yhteistyössä rakentavia ratkaisuja maahanmuuttajien arjen ongelmiin.

– Tanskan tiukka pakolaispolitiikka ei näy paikallistasolla. Koldingin kaupunginvaltuustossa ei ole ollut kuumia keskusteluja maahanmuutosta, Andersen toteaa.