Eurobudjetti on noussut EU-agendalle lähinnä Ranskan vaatimuksesta. Presidentti Emmanuel Macron on jo pitkään esittänyt 19:lle euroalueen maalle yhteistä budjettia ja valtiovarainministeriä sekä yhteisvastuun lisäämistä. Macron on saanut tukea Espanjalta ja Portugalilta.
Macronin tavoitteena on, että euromaat sitoutuisivat erityisellä sopimuksella maksamaan uuteen eurobudjettiin lisää rahaa nykyisten jäsenmaksujensa lisäksi vuoden 2021 alusta alkaen. Tähän saakka Suomelle on ollut tärkeintä, että yhteisvastuu euromaiden välillä ei lisäänny eikä uusia tulonsiirtoautomaatteja luoda.
EU:n omien säännösten mukaan julkinen velka on pidettävä alle 60 prosentissa kansantuotteesta ja vaje alle kolmessa prosentissa. Euroalueella tuo velkasuhde on 87,1 prosenttia, mikä on reippaasti yli tuon jäsenvaltioille asetetun kriteerin.
Kaikki Välimeren maat kaipaisivat tukipaketteja, vaikkapa Suomesta.
Velkakriteeriä rikottiin tosin jo maiden sisäänottovaiheessa ja myöhemmin siitä on tullut huono vitsi. Italian julkinen velka suhteessa bkt:een oli 120 prosenttia jo maan euroon liittymisen hetkellä. Italian jäsenyys eurossa oli puhtaasti poliittinen päätös Saksan liittokansleri Helmut Kohlin toiveesta. Todelliset vastuunkantajat ovat yleensä muita kuin päätöksentekijät.
Esimerkiksi Ranskan kohdalla on joustettu. Ranskan valtion velkasuhde on ollut alle 60 prosenttia viimeksi vuonna 2001 (58,3 %). Viime vuoden lopussa tuo luku oli jo 98,4 prosenttia.
Kun vuonna 2010 Kreikalle myönnettiin ensimmäinen apupaketti, oli maan julkinen velka 146,2 prosenttia bkt:sta, mutta viime vuonna se oli jo 181,1 prosenttia. Suomen tähänastiset Kreikkaan liittyvät vastuut eurokriisistä ovat 4,66 miljardia euroa.
Vastaavat prosenttiluvut muista Välimerenmaista: Italia 132,2 %, Portugali 121,5 %, Kypros 102,5 % ja Espanja 97,1 %. Kaikki Välimeren maat kaipaisivat tukipaketteja, vaikkapa Suomesta.
EU:n jäsenvaltioista alhaisin velan ja bkt:n suhde on Virossa 8,4 %. Suomen luku on 58,9 % ja Saksan 60,9 %
Eurointoilijoiden kannalta on kiusallista, että euroalueen ulkopuolelle jääneiden Ruotsin, Norjan ja Tanskan taloudellinen kehitys on ollut parempaa, kaikilla luku on alle 40 prosenttia. Oma valuutta antaa enemmän vaihtoehtoja talouspolitiikassa (Lähde: Valtiovarainministeriö 14.6.2019 Miika Heinonen).
Ei ole yllätys, että presidentti Macronin mielestä integraatiota pitää vähin äänin syventää ja ottaa aimo askel kohti liittovaltiota. Yhteiseen piikkiin siirrettäisiin valtionvelat, jotka ylittävät 60 prosenttia kunkin maan vuotuisesta bkt:n arvosta. Ranska on tulossa kriisimaaksi heti Italian perässä. Velaksi eläminen ei voi jatkua ikuisesti. Ennemmin tai myöhemmin tämä korttipakka hajoaa.
Ei kiitos, suomalainen veronmaksaja ei ole vastuussa muiden maiden velkaantumisista. Mutta tekeekö kukaan vallanpitäjistämme mitään konkreettista sen eteen, että veronmaksajat suojattaisiin joutumasta välimerellisen löperyyden maksumieheksi? Onko se enää edes mahdollista muuten kuin irrottautumalla kokonaan eurosta ja palaamalla kansalliseen valuuttaan? Se on jopa todennäköistä tulevaisuudessa.
Airi Pulkkinen
Kuopio