IPS/Sujoy Dhar

Uhrit kuuluvat yleensä alempiin kasteihin tai vähemmistöihin.

Viime vuonna Intiaa järkytti 8-vuotiaan kashmirilaisen tytön joukkoraiskaus ja murha. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on Intiassa niin tavallista, että saadakseen laajaa mediahuomiota tapauksen täytyy olla erityisen kuohuttava.

Intian kansallisen rikostilastoviraston mukaan poliisille ilmoitetaan noin sata seksuaalisen väkivallan tapausta päivittäin. Määrä voi vaikuttaa suurelta, mutta viranomaiset arvioivat, että 99,1 prosenttia tapauksista jää raportoimatta.

Kashmirilaisen tytön tapaus olisi hyvin voinut vaipua unhoon sekin. Uhri oli muslimi ja kuului köyhään bakarwalin paimentolaisheimoon, syylliset puolestaan kuuluivat paikalliseen hinduyhteisöön.

Vaikka raiskattu olisi arvostettuun kastiin syntynyt hindu, hän kohtaa painostusta ja pelottelua.

Omia tuetaan tosiasioista piittaamatta

Enemmistönä olevien hindujen ja muslimivähemmistön keskinäiset välit ovat monin paikoin erittäin jännitteiset. Ongelmien ilmetessä ihmiset asettuvat tosiasioista piittaamatta omiensa tueksi, ja niin kävi nytkin.

Ympäri maata hindut järjestivät mielenilmauksia, joissa väitettiin syytettyjen miesten olevan syyttömiä ja hinduvastaisten muslimipoliisien salajuonen uhreja.

ILMOITUS

Poliisin tutkimuksia ja oikeusistuimen toimintaa yritettiin häiritä monin tavoin. Syyttäjän asianajajia, todistajia ja uhrin perhettä vastaan hyökättiin ja esitettiin tappouhkauksia. Koko bakarwal-yhteisö joutui hyökkäyksen kohteeksi, ja uhrin perheen täytyi lopulta paeta kylästään.

Tilanne muuttui niin vaaralliseksi, että korkein oikeus määräsi oikeusistunnon pidettäväksi naapuriosavaltiossa Punjabissa. Vain siten voitiin taata puolueeton prosessi.

Oikeus teki päätöksensä poikkeuksellisen nopeasti, vain vuodessa. Kahdeksasta syytetystä kuusi tuomittiin syyllisiksi, kolme sai elinkautisen vankeustuomion joukkoraiskauksesta ja murhasta, ja kolme muuta passitettiin viideksi vuodeksi vankilaan todistusaineiston tuhoamisesta. Seitsemäs vapautettiin ja yhden alaikäisen oikeusistunto ei ole vielä alkanut.

Painostusta ja pelottelua

Suurin osa uhreista ei saa oikeutta alkuunkaan yhtä vikkelästi. 2016 on tuorein vuosi, jolta on virallisia tilastoja tarjolla. Silloin päätöstään odotti 133 000 seksuaalisen väkivallan juttua, ja tuomioluvut pysyttelivät häpeällisen alhaisina.

Niin sanottu Unnaon raiskaustapaus on toinen korkean profiilin tapaus, jossa vähemmistöryhmään lukeutuva uhri on joutunut vastakkain vallassa olevan ryhmän jäsenten kanssa. Raiskauksesta syytettyinä ovat muun muassa Intian hallituspuolueeseen kuuluva korkea virkailija ja hänen autonkuljettajansa.

Raiskattu daliteihin kuuluva tyttö yritti sytyttää itsensä tuleen osavaltion pääministerin asunnon edessä, vain saadakseen rikosilmoituksensa rekisteröityä.

Tytön oikeustaistelun on vielä kesken, ja hän itse on saanut syytteen petoksesta. Syytteen takana on yhden raiskauksesta syytetyn vanhempi. Syytettyjen muut tukijat puolestaan pahoinpitelivät tytön isää niin rajusti, että mies kuoli pian sen jälkeen, kun poliisi oli ottanut hänet suojiinsa.

Akateemikkojen avoin kirje

Vaikka raiskattu olisi arvostettuun kastiin syntynyt hindu, hän saa niskaansa niin paljon painostusta ja pelottelua, että moni joko jättää rikosilmoituksen tekemättä tai peruuttaa sen. Jos raiskattu on köyhä, alakastinen, vähemmistöuskontoon kuuluva tai vammainen, kynnys oikeuden saamiseen on vielä paljon korkeampi.

Jo vuonna 2014 YK:n naisten sorron vastainen komitea ilmaisi huolensa erityisesti kastiperusteisten raiskausten lisääntymisestä. Hindunationalistien tultua hallitukseen tilanne ei ole kohentunut.

Viime vuonna yli 600 akateemikkoa Intiasta ja muualta maailmasta kirjoitti Intian hallitukselle avoimen kirjeen, jossa kiinnitettiin huomiota siihen, että raiskaukset ja lynkkaukset vaikuttivat tarkoitukselliselta vähemmistöjen vastaiselta kampanjalta.

Narendra Modin hallituksen haluttomuus tehdä asialle mitään antaa pontta akateemikkojen väitteille.

Englanninkielinen versio