Lehtikuva/Vesa Moilanen

Siirtymällä kertakäyttökulttuurista kiertotalouteen voidaan teollisuuden kasvihuonekaasupäästöt puolittaa EU:ssa vuoteen 2050 mennessä.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen painotti EU:n ympäristö- ja ilmastoministereiden kokouksessa Helsingissä perjantaina, että ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen ovat aikamme suurimmat haasteet.

– Myös kulutuksen aiheuttama paine luonnolle vähenisi, jos materiaalit kiertäisivät paremmin. EU:n kilpailukyvyn täytyy perustua kestävyyteen: ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja luonnonvarojen säästävään, pitkäikäiseen käyttöön, hän totesi.

Kiertotalouden laajentaminen uusille aloille oli epävirallisen ympäristöministerikokouksen toisen päivän pääaihe. Ministerit keskustelivat kiertotalouden tarjoamista ratkaisuista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi.

Uusia toimia tarvitaan erityisesti rakentamiseen, tekstiileihin, liikkumiseen ja ruokaan liittyville aloille.

Ministerien mukaan tavoitteena tulee olla yhteiskunta, joka ei haaskaa luonnonvaroja vaan luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia niukkuudesta ja ongelmien ratkaisusta. Tuotannon ja kulutuksen tulee perustua materiaalien käytön vähentämiseen, uudelleenkäyttöön, korjaukseen, uudelleenvalmistukseen ja kierrätykseen.

Kiertotalouden toimeenpano vauhtiin

Ministerien mukaan EU:n tulee jatkaa kunnianhimoista kiertotaloutta tukevaa politiikkaa. Ministerit keskustelivat muun muassa tarpeesta laatia EU:lle uusi kiertotalouden toimintaohjelma, kiertotalous 2.0, joka vauhdittaa kiertotalouden toimeenpanoa ja ulottaa toimet kaikille merkittäville sektoreille. Uusia toimia tarvitaan erityisesti rakentamiseen, tekstiileihin, liikkumiseen ja ruokaan liittyville aloille.

ILMOITUS

Suomen tavoitteena on valmistella ministerikokouksen keskustelujen pohjalta kiertotaloudesta päätelmät, joita käsitellään ympäristöneuvostossa syksyllä. Päätelmissä viitoitetaan sitä, miten uuden komission tulee edistää kiertotaloutta seuraavien viiden vuoden aikana.

Suomi on Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana 1.7.-31.12.2019. Suomi toimii puheenjohtajana sekä Brysselissä ja Luxemburgissa pidettävissä neuvoston virallisissa kokouksissa että Suomessa pidettävissä epävirallisissa ministerikokouksissa.

Kaikki kokoukset on keskitetty pääkaupunkiin Helsinkiin, jotta liikenteen päästöjä syntyisi mahdollisimman vähän. Puheenjohtajakautta varten tuotetaan vain vähän materiaalia ja perinteisistä puheenjohtajakauden tavaralahjoista luovutaan. Lahjoihin varatut rahat käytetään kokonaisuudessaan kokousvieraiden lentojen päästöjen hyvittämiseen.

– Suomi toimii EU:n neuvoston puheenjohtajana tärkeällä hetkellä: nyt on aika ratkaista kestävyyskriisi. EU:lla on yhdessä toimiessaan mahdollisuus löytää ratkaisut niin ilmastokriisin kuin kuudennen sukupuuttoaallon pysäyttämiseen. Aikaikkuna on sulkeutumassa. EU:n globaali ympäristöjohtajuus on nyt nostettava uudelle tasolle, summaa ministeri Mikkonen.