Rakennustyömailla voi nähdä tilanteita, joissa työmaalla ei ole asianmukaisia nostolaitteita, kertoo Tanskan rakennusliiton BAT:n pääsihteeri Gunde Odgaard.
– Yritykselle tulee halvemmaksi palkata riittävästi työntekijöitä vuokrafirmasta kantamaan lämpöpatterit 17. kerrokseen kuin vuokrata asianmukainen nosturi. Pienet palkat johtavat siihen, että alalla mennään taaksepäin. Palataan vanhoihin käytäntöihin.
Vastaavaan Odgaard on törmännyt myös Norjassa ja Saksassa. Syynä on ulkomaisen työvoiman riisto. EU:n itäisistä jäsenmaista saadaan työvoimaa halvalla, samoin EU-maissa asuvista ulkomaalaisista.
”Kyse ei ole enää työntekijöiden riistosta, vaan myös ryöstöstä.”
– Meidän pitää saada kaikille työntekijöille yhtäläiset oikeudet, muuten oikeistopopulistit keräävät vain lisää kannatusta. EU:n työviranomaisella riittää työtä.
Euroopan uuden työviranomaisen toimisto aloittaa työnsä tänä syksynä Bratislavassa. Se käsittelee muun muassa kahta tai useampaa jäsenvaltiota koskevia työehtokiistoja.
Odgaardin mukaan viranomaisella riittää työtä, sillä riistofirmat jättävät eläkkeet ja muut lakisääteiset työnantajamaksut maksamatta. Kustannukset kaatuvat lopulta valtion eli kansalaisten kontolle. Käytäntö romuttaa hyvinvointiyhteiskuntaa.
Palkattomia työtunteja
Ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on Odgaardin mukaan järjestelmällistä.
– Tavallisin rikkomus on, että ulkomaalainen työntekijä tekee 37 tuntia viikossa ja saa palkan kuten sopimuksessa sanotaan, mutta tosiasiassa he työskentelevät 55–60 tuntia viikossa. Lisäajalta heille ei makseta mitään. Tämä koskee niin Tanskassa asuvia ulkomaalaisia kuin muualta EU-maista lähetettyjä työntekijöitä.
Tällä tavoin ulkomaisten työntekijöiden tuntipalkat laskevat merkittävästi.
– Olemme lisäksi nähneet, että yritysten asiamiehet tulevat työntekijän mukaan pankkiautomaatille ja ottavat osan palkasta takaisin. Kyse ei ole enää työntekijöiden riistosta, vaan myös ryöstöstä.
Odgaard painottaa, että hyväksikäyttöön syyllistyneet yritykset ovat usein mukana rahanpesussa. Myös sosiaalimaksut ja vakuutukset jätetään maksamatta. Jos työntekijän käsi tai jalka katkeaa, hänelle ei makseta mitään.
– Meillä on ollut monia romanialaisia ja slovenialaisia työntekijöitä, jotka ovat menettäneet ansionsa loukkaantumisen takia.
Uusia tulijoita riittää, sillä Tanskassa palkkataso on moninkertainen Romaniaan verraten. Odgaardin mukaan jopa seitsemän euron tuntipalkka päihittää Romanian kahden euron tuntipalkan moninkertaisesti. Hän muistuttaa, että Tanskassa rakennusalan minimipalkka on 17 euroa tunnilta.
Niin kauan kuin ulkomaalaiset työntekijät pitävät tanskalaista riistopalkkaa lottovoittona, ongelmaan on vaikea puuttua.
– Rehellisten tanskalaisten yritysten on vaikea kilpailla näiden riistofirmojen kanssa. Meidän pitää jakaa tietoa yritysten velvollisuuksista. Sen jälkeen ulkomaiset yritykset eivät voi vedota siihen, etteivät tienneet Tanskan säännöksistä.
Ammattiliitto voi puuttua työaikaan, sillä työajan valvonta ei kuulu työsuojeluviranomaiselle. Liitto ei voi kuitenkaan päättää sanktioista. Odgaard huomauttaa, että kun työaika ylittää direktiivin salliman maksimimäärän, viranomaistenkin pitää herätä, mutta käytäntö on ollut kirjavaa.
Eläketurvaa ei juuri kerry
Odgaard kertoo, että useita tapauksia on odottanut Euroopan työviranomaisen perustamista. Hän mainitsee slovenialaisten yritysten saamat edut lähetettävistä työntekijöistä. Ne voivat maksaa Tanskaan, Saksaan ja Itävaltaan lähetetyistä työntekijöistä pienempiä sosiaaliturva- ja eläkemaksuja Sloveniaan kuin siellä työskentelevistä työntekijöistään.
Vaikka lähetettäville työntekijöille pitää maksaa työntekomaan mukaista palkkaa, slovenialaiset yritykset saavat Odgaardin mukaan sosiaalimaksujen alennuksen takia epäreilua kilpailuetua.
Eurooppalaiset rakennusliitot selvittävät, menetelläänkö vastaavasti muissa unionin uusissa, itäisissä jäsenmaissa.
– Työntekijä menettää tällä tavoin tulevaa turvaansa, työttömyysturvaa ja eläkettä. EU-kansalaisten yhdenvertainen kohtelu ei toteudu, Odgaard sanoo.
– Yksin meillä Tanskassa ja pelkästään rakennusalalla on viitisensataa tällaista tapausta. Näissä loukataan selvästi työntekijöiden oikeuksia, mutta tapauksia on varmasti enemmän.
Ammattiliitot eivät voi viedä tapauksia oikeuteen, sillä ne eivät ole sopineet sosiaaliturvamaksuista.
– Tämä on Euroopan työviranomaisten asia.