Jarno Mela

Hallituksen kaavailema pienten eläkkeiden korotus saa kiitosta Eläkeläiset ry:ltä.

Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies on toiveikas siitä, että yhteiskunnallinen ilmapiiri on vihdoin kääntymässä ikäystävälliseksi ja ikäväestön toimeentulovaikeudet otetaan tosissaan.

– Pienten eläkkeiden korottaminen on suunnanmuutos vuosien indeksijäädytysten ja muiden eläkeläisten toimeentuloa heikentäneiden leikkausten jälkeen.

Edellisestä tasokorotuksesta kansaneläkkeeseen on aikaa yli 10 vuotta. Eläkeläiset ry näkeekin korotuksen ensimmäisenä askeleena polulla kohti luvattua 100 euron eläkkeiden korotusta.

Eläkeläisköyhyyteen puututaan vihdoinkin

– Vihdoin eläkeläisköyhyyteen puututaan myös tehokkaalla ja oikeudenmukaisella keinolla, eli korottamalla takuueläkkeen lisäksi myös kansaneläkettä. Näin korotuksesta hyötyvät myös ne, jotka saavat pienen työeläkkeen lisäksi osittaista kansaneläkettä. He ovat olleet pitkään väliinputoajia. He ovat myös työelämän muutoksen myötä kasvava joukko.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan eläkkeitä korotetaan ensi vuoden alusta siten, että takuueläke nousee 50 eurolla ja täyteen kansaneläkkeeseen tulee 31 euron korotus. Kansaneläkkeen korotus pienenee eläkkeen noustessa asteittain siten, että 1 000 euron eläkkeessä korotus on 19 euroa. Kaikkiaan noin 609 000 eläkeläistä tulisi saamaan pienen korotuksen eläkkeeseensä.

Eläkeläiset ry:n Jan Koskimies peräänkuuluttaa laaja-alaista ohjelmaa eläkeläisköyhyyden torjumiseksi.

– Eläkkeiden korotus ei riitä, vaan on hillittävä asumismenojen kasvua, lääkekuluja, asiakasmaksuja ja liikkumisen hintaa. Nämä kaikki ovat merkittäviä tekijöitä eläkeläisten toimeentulon vaikeuksissa, ja aiheuttavat eriarvoisuutta eläkeläisten keskuudessa. Myös tasa-arvotyötä tarvitaan. Kun työelämässä naisen euro on 83 senttiä, on naisen eläke-euro vain 68 senttiä.