On vuosi 1921 ja arvostetun zarathustralaisen perheen lakimieheksi valmistunut tytär Perveen Mistry on alkanut työskennellä isänsä alaisena. Oikeuteen naislakimiehellä ei toki ole asiaa, mutta muuten hän voi toimia ammatissaan.
Perveen on erityisen kiinnostunut naisten oikeuksista. Hän on itse joutunut taistelemaan oikeudestaan opiskella, eikä avioliittokaan itse valitun sulhasen kanssa ollut ihan sitä, mitä hän odotti.
Varakkaan tekstiilitehtailijan testamenttia tutkiessaan Perveen huomaa, että jokainen kolmesta leskestä on luovuttanut perintönsä hyväntekeväisyyteen. Perveen päättää tutkia asiaa, ja pian samojen seinien sisällä tapahtuu myös murha. Sen selvittämiseen poliisikin tarvitsee Perveenin apua, sillä muslimilesket eivät voi keskustella miesten kanssa saati sitten tavata näitä.
Murha Bombayssa on kurkistus intialaiseen yhteiskuntaan ja naisen asemaan.
Taustalla oikea hahmo
Sujata Massey kirjoittaa kiehtovasti esille Bombayn historiaa ja avaa kaupungin kerroksia eri yhteisöjen ja uskontojen kautta. Perveen on huolellisesti rakennettu hahmo, jonka henkilökohtainen historia levittyy viuhkana lukijan eteen kertomuksen edetessä.
Ennen kaikkea Murha Bombayssa on kurkistus intialaiseen yhteiskuntaan ja naisen asemaan. Perveenin hahmoon Massay on saanut inspiraation Intian ensimmäisestä naisasianajajasta Cornelia Sorabjista (1866–1954).
Oman lisänsä tarinaan tuo se, että 1920-luvulla Intiassa haaveillaan jo itsenäisyydestä. Monet toivovat, että britit poistuisivat maasta. Jännitteiltä ei säästytä missään yhteiskuntaluokassa ja Perveenkin joutuu punnitsemaan yhä uudelleen opiskeluaikoina syntynyttä ystävyyttään korkea-arvoisen brittiperheen tyttäreen.
Murha Bombayssa on täynnä eloa ja värejä, teos tuoksuu mausteilta ja maistuu elämältä. Massey on erittäin hyvä tarinankertoja, joka taitaa tarkat yksityiskohdat ja kykenee luomaan hahmoja, joiden kanssa haluaa viettää aikaa.
Murha Bombayssa avaa historiallisen kirjasarjan, jonka jatkoa odottaa sekä innolla että mielenkiinnolla.
Sujata Massey: Murha Bombayssa. Suomentanut: Maija Heikinheimo. Gummerus 2019. 460 sivua.