Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Kilpailutuksen ulkoistaminen näkyy työn tasossa.

Tulkkien palkkioita lasketaan yksipuolisesti ja ammattitaitoisia asioimistulkkeja korvataan ammattitaidottomilla.

Toukokuun alussa yksi tulkkivälitysyritys ilmoitti laskevansa asioimistulkkien palkkioita kymmenellä prosentilla. Perusteluksi esitettiin muuttunutta markkinatilannetta. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton mukaan taustalla on vinoutunut kilpailutus ja aggressiivinen hinnoittelu. Vastaavia palkkioiden alennuksia on muillakin.

Liiton Kääntäjä-lehdessä kerrotaan, että alalle on tullut vuosina 2015–2017 sata uutta tulkkaus- ja käännösalan yritystä. Palkkakustannukset eivät ole kuitenkaan kasvaneet vastaamaan lisääntynyttä yrittäjien ja työntekijöiden määrää. Liiton mukaan asioimistulkeiksi rekrytoidaan valmiiksi huonossa työmarkkina-asemassa olevia, jotka ovat valmiita joustamaan palkkioista ja työsuhteen ehdoista.

Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton toiminnanjohtaja Kristiina Antinjuntti sanoo, että kilpailutuksessa painotetaan ennen muuta hintaa.

– Kilpailutuksessa on pyritty huomioimaan laatutekijöitä, eli tulkkien ammattitaitoa, mutta käytännössä työkokemuksen todentaminen on vaikeaa eikä koulutusta ole otettu riittävästi huomioon. Niinpä hinnalle on jäänyt valtavan suuri painoarvo.

ILMOITUS

Tulkkiyritykset tarjoavat tulkkauspalveluja mahdollisimman huokealla. Kun yritys ei voi maksaa kohtuullisia palkkioita saadakseen voittoa, pudotetaan laatua. Antinjuntin mukaan kilpailuttaminen ei suosi ammattitaitoisia tulkkeja.

Tilaaja on vastuussa tulkkauksen tasosta

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto on ollut pitkään huolissaan tulkkauksen tasosta mm. turvapaikanhakijoiden kuulusteluissa ja maahanmuuttajien lääkärinkäynneillä. Liiton mukaan huono tulkkaus vaarantaa viranomaistyön laadun ja hidastaa maahanmuuttajien kotoutumista.

Viime vuosina alalle on tullut Kääntäjä-lehden mukaan myös työntekijöitä, joista osalta puuttuu ammattitaitoa sekä myös moraalia ja ammattietiikkaa. Tulkattavan ei annettu esimerkiksi tehdä lisäkysymyksiä, vaikka tämä ei ymmärtänyt käännöstä. Tälle oli väitetty, että Suomessa lisäkysymyksiä pidetään epäkohteliaina.

Antinjuntti painottaa, että tilaaja on vastuussa tulkilta vaadittavasta ammattitaidosta.

– Paljolti viranomaiset, eli maahanmuuttovirasto, oikeuslaitos ja poliisi, sekä kunnalliset toimijat, sosiaaliviranomaiset ja joskus sairaalat ovat jättäneet laadunharkinnan tulkkipalveluja välittävälle yritykselle.

Välittävä yritys päättää, minkä tasoinen tulkki sopii mihinkin toimeksiantoon. Menettely tarkoittaa, että ostajan sijaan myyjä päättää, mikä on ostajalle sopivin tuote.

Kilpailutus on muuttunut monimutkaiseksi

Kilpailutus on Antinjuntin mukaan muuttunut monimutkaiseksi, koska kilpailutus palkkioineen on ulkoistettu Hansel Oy:lle. Se määrittää kriteerit yhdessä tilaajan kanssa, mutta eri osatekijöiden painotuksesta päättää Antinjuntin mukaan lähinnä Hansel.

Hän lisää, että tilaajallakaan ei aina ole riittävästi osaamista tulkkauspalveluiden laatutekijöiden määrittämiseksi.

– Toimeksiantajat ovat luottaneet, että Hanselin valitsemat palveluntarjoajat lähettävät parhaiten soveltuvat tulkit kuhunkin toimeksiantoon. Kuitenkin on tapahtunut niin, ettei palveluntarjoajilla ole ollut parhaita tulkkeja käytettävissään.

Parhaat tulkit osaavat hinnoitella osaamisensa ja vaatia toimeksiannoista palkkioita, joilla työ on kannattavaa. Antinjuntin mukaan tämän takia heille ei ole edes tarjottu toimeksiantoja.

Puheen tulkkaus ei aina riitä

Antinjuntti painottaa, että tulkin ensisijainen tehtävä on tulkata puhetta. Kuitenkin tulkit ovat toisinaan joutuneet ylittämään ammattinsa ja tehtävänsä rajat, koska asioimistilanteet ovat olleet epätavallisia. Esimerkiksi kidutuksen uhriksi joutunut pystyy kertomaan kidutuksesta osoittamalla kehostaan kidutetut paikat.

Joskus turvapaikkapuhuttelussa viranomainen ja avustaja ovat keskittyneet kertomuksen kirjaamiseen ja muistiinpanojen tekemiseen niin, että tulkin on pitänyt todeta haastateltavan itkevän. Muut osapuolet eivät ole töiltään huomanneet haastateltavan reaktiota, joten tulkin on pitänyt tukea tällä maininnalla puhutun viestin tulkintaa.

Asioimistulkkeja tarvitaan eri viranomaisten lisäksi mm. terveysasemilla, kouluissa ja neuvoloissa. Viranomaiset haluaisivat asioinnin hoituvan sujuvasti kerralla, jottei turhia lisätapaamisia ja uusia tulkkauksia tarvittaisi.

Tilanteet tekee hankaliksi, että turvapaikanhakijan pitäisi osata kertoa hyvinkin henkilökohtaisia ja usein hänelle vaikeista asioista, Kääntäjä-lehdessä todetaan.

Asioimistulkin koulutuksen Suomessa saanut turvapaikansaaja sanoo, että kulttuuri- ja koulutuserot voivat tehdä viestin välittämisestä vaikeaa. Esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidoton afganistanilaisäiti ei pysty hahmottamaan, kuinka suomalainen byrokratia toimii.