Toukokuun EU-vaalit syöksivät kristillisdemokraatit (CDU/CSU) ja eritoten sosiaalidemokraatit (SPD) kriisiin. CDU/CSU säilyi suurimpana ryhmänä, mutta menetti viidenneksen äänestäjistään, kun taas demareiden saaliista katosi kolmannes. Vihreät ohitti SPD:n liki kaksinkertaistamalla äänimääränsä. Myös vasemmistopuolue Linken tulos oli kehno. Niin oikeisto kuin demaritkin menettivät kannattajia vihreille ja myös oikean äärilaidan AfD:lle.
Jo vuoden päivät gallupit olivat osoittaneet puoluekentän muutoksen: vanhojen valtapuolueiden laskun ja vihreiden nousun. Tällä hetkellä CDU/CSU ja vihreät ovat 25 prosentin tasolla, SPD 12–14, AfD 11–13 sekä Linke ja liberaali FDP 8–9 prosentissa.
SPD taistelee olemassaolostaan
Turvallisuuspoliisin sisällä on laaja äärioikeiston verkosto.
Vuoden 2005 jälkeen demarien puheenjohtaja on ehtinyt vaihtua niin tiuhaan, että EU-vaalitappion jälkimainingeissa tehtävästä eronnut Andrea Nahles oli järjestyksessä jo seitsemäs. Vain Sigmar Gabriel toimi tehtävässä usean vuoden ajan.
Demarit ovat nyt toista liittopäiväkautta oikeiston johtamassa hallituksessa. Puolue on kompromissina syntyneen hallitusohjelman vanki eikä pysty uusiutumaan. SPD maksaa hintaa Gerhard Schröderin runsaan vuosikymmenen takaisen hallituksen politiikasta, jolla heikennettiin työsuhdeturvaa ja sosiaalietuuksia ja luotiin alipalkattu työssäkäyvien köyhien väestöryhmä.
SPD:llä on syksyllä puoluekokous, jossa laajan jäsenkäsittelyn jälkeen valitaan uusi puheenjohtaja. Se saattaa merkitä myös suuren koalition loppua ja uusia vaaleja.
Bremenin osavaltio on demareille pieni valopilkku. Vaikka maapäivävaaleissa toukokuussa tuli tappio, on syntymässä SPD:n sekä hyvin menestyneiden vihreiden ja Linken hallitus. Samalla se olisi ensimmäinen, jossa Linke on läntisessä Saksassa mukana.
Kenestä Merkelin seuraaja?
Angela Merkelin jätettyä kristillisdemokraattien puheenjohtajuuden tehtävään valittiin Saarlandin pääministeri Annegret Kramp-Karrenbauer (AKK). Hän ei ole vakuuttanut ja on ehtinyt tehdä pahoja virheitä. Niinpä hän kommentoidessaan nuoren aktivistin ennen EU-vaaleja videolla esittämää CDU:n perusteellista kritiikkiä valitsi sanansa niin, että syntyi käsitys halusta sensuroida sosiaalista mediaa.
Nousussa on Nordrhein-Westfalenin pääministeri Armin Laschet, joka otti tiukan kannan sensuuriajatuksiin.
Merkel haluaa jatkaa seuraaviin vaaleihin saakka. Merkelin on tv-ruudussa lyhyen ajan sisällä nähty toistuvasti vapisevan holtittomasti, mikä aiheuttaa huolta hänen terveydestään.
CDU:ssa on kiistaa yhteistyöstä AfD:n kanssa. Puoluejohto kieltää, mutta itäisissä osavaltioissa ollaan siihen valmiimpia. Syksyllä on osavaltiovaalit Brandenburgissa, Sachsenissa ja Thüringenissä, joissa CDU:lle on tulossa tappio ja vaara jäädä AfD:tä pienemmäksi.
Liittohallitusta rasittaa kyvyttömyys viedä eteenpäin ilmastotavoitteita, hyvin pitkälle CDU:n sisäisistä syistä. Puolueen oikeisto vaatii ydinvoimaloiden käyttöajan pidentämistä, jotta talouselämää rasittavia ratkaisuja voitaisiin välttää.
Äärioikeiston väkivalta nousussa
Suuri koalitio saattaa kaatua syksyllä.
Johtavassa asemassa olleen poliitikon murha kesäkuun alussa havahdutti saksalaiset äärioikeiston terrorin uhkaan. Walter Lübcke (CDU) ammuttiin yöllä kotipihallaan Kasselissa Hessenin osavaltiossa.
Poliisi pidätti runsaan viikon tutkimusten jälkeen paikkakuntalaisen miehen epäiltynä teosta. Hänellä on äärioikeistolainen tausta sekä yhteyksiä uusnatseihin ja väkivaltaisiin ryhmiin. Hänet on tuomittu putkipommihyökkäyksestä turvapaikanhakijoiden asuntolaa vastaan samoin kuin pahoinpitelyistä.
Lübcken murha herätti kiivaan keskustelun poliittisen väkivallan uhasta ja sen torjumisesta. Monet muistuttavat siitä, kuinka turvallisuusviranomaiset olivat vuosikymmenen väärillä jäljillä yrittäessään selvittää 1990-luvun lopussa alkanutta murhien ja ryöstöjen sarjaa.
Kolmen vähän päälle kaksikymppisen, naisen ja kahden miehen, uusnatsiryhmä surmasi kuuden vuoden sisällä yhdeksän miestä, teki kaksi pommi-iskua ja useita ryöstöjä. Uhrit olivat taustaltaan turkkilaisia ja kreikkalaisia, muun muassa vihanneskauppiaita ja kahvilanpitäjiä.
Turvallisuuspoliisi lähti siitä, että niin tekijät kuin uhritkin olivat mukana järjestäytyneessä rikollisuudessa. Vuonna 2007 murhatun naispuolisen poliisin nähtiin joutuneen uhriksi. Vasta vuonna 2011 poliisi pääsi kolmikon jäljille ryöstön yhteydessä. Miehistä toinen ampui kaverinsa ja itsensä, nainen saatiin kiinni ja tuomittiin elinkautiseen.
Kolmikolla oli tuhansien nimien luettelo surmattavista, ja myös kasselilaisen Lübcken nimi löytyi listalta. Yksi kolmikon murhista tapahtui juuri Kasselissa.
Monet vasemmistolaiset poliitikot samoin kuin ihmisoikeusaktivistit olivat jo pitempään syyttäneet turvallisuuspoliisia siitä, että sen ”oikea silmä on sokea”. Kyseinen prosessi osoitti tämän, eikä väittämä ole edelleenkään tyystin aiheeton.
Poliitikkojen uhkailu arkipäivää
Erityisesti paikallispoliitikot joutuvat lisääntyvän ahdistelun ja uhkailun kohteiksi. Murhauhkauksetkin ovat tavallisia.
Pormestareihin ja alueneuvostojen johtajiin kohdistuva fyysinen väkivalta on lisääntynyt kahdessa vuodessa neljänneksellä. Heistä kolme prosenttia on joutunut sen kohteeksi.
Kölnin ylipormestari Henriette Reker sai murhauhkauksen pian Lübcken ampumisen jälkeen. Vuonna 2015 hän haavoittui hengenvaarallisesti äärioikeistolaisen puukoniskusta vaalitilaisuudessa pormestarivaalin alla.
Vakavan jatkuvan uhkailun kohteeksi on joutunut Sachsenin talousministeri ja osavaltion demarien johtaja Martin Dulig. Hän sai paketissa aikuisten leikkisotiin valmistetun jäljennöksen Bundeswehrin käytössä olevasta konekivääristä. Poliisi tutkii mahdollisena murhauhkauksena.
Mecklenburg-Vorpommernin osavaltiossa on paljastunut hyvin organisoitunut ryhmä, jolla on 10 000 nimen lista teloitettavista. Ryhmän jäsenistä osa oli poliisin tai armeijan palveluksessa. Nimilistojen kokoamisessa on käytetty hyväksi viranomaisten henkilörekisteriä. Bundeswehrin ja turvallisuuspoliisin sisälle on muodostunut yli maan ulottuva äärioikeiston verkosto.
Liittokansleri Merkel vaati puheessaan evankelisilla kirkkopäivillä Dortmundissa, että kaikilla yhteiskunnan tasoilla on selvitettävä, löytyykö ”äärioikeistolaisia pyrkimyksiä ja niiden edistämistä”. Sisäministeri Horst Seehofer (CSU) ajaa turvallisuusviranomaisten valtuuksien lisäämistä, kun taas SPD, Linke ja vihreät korostavat, ettei se saa tapahtua ihmisten perusoikeuksien kustannuksella.