Nuorten 18–24-vuotiaiden opiskelu- ja työssäkäyntiaste ovat Suomessa paremmalla tasolla kuin useimmissa muissa Pohjoismaissa. Suomelle maininta oli ainoa myönteinen kaikkiaan 17 kohdan vertailussa. Suomi jäi viiden maan vertailussa jumbosijalle.
Nuorten hyvään aktiivisuuteen vaikuttaa jo vuosia voimassa ollut nuorisotakuu. Tosin Ruotsikin saa nuorten opiskelusta ja työssäkäynnistä myönteisen maininnan.
Vertailussa arvioitiin kunkin Pohjoismaan kokoaikatyöllisyyttä, työllistämistoimia, työttömyysturvaa ja työvoimajärjestelmiä. Johanna Alatalon, Liisa Larjan ja Heikki Räsäsen artikkeli on julkaistu tuoreessa Työ- ja elinkeinoministeriön Työpoliittisessa aikakauskirjassa 2/2019.
Parhaimmaksi kaikilla mittareilla osoittautui Islanti, peräti 13 osatekijällä. Tosin silläkin on parantamisen varaa nimenomaan nuorten kanssa sekä 25–54-vuotiaiden kanssa. Jälkimmäisessä ikäryhmässä on työvoiman ulkopuolella paljon työtä hakevia tai työhaluisia. Se viittaa tutkijoiden mukaan ongelmiin järjestelmän toiminnassa.
Suomessa irtisanominen toiseksi helpointa
Vertailussa plussaa sai siitä, kuinka sujuvasti työmarkkinat toimivat, miten helppoa irtisanominen on, millaisia toimia työttömän työllistymiseksi tehdään ja kuinka hyvä työttömyyskorvauksen taso on.
Työntekijän työsuhdeturva on keveintä Islannissa ja tiukinta Ruotsissa. Suomessa kokonaissääntely on toiseksi keveintä, eli meillä voi varsin helposti irtisanoa työntekijöitä sekä kollektiivisesti että yksilöllisin perustein.
Suomessa kohdellaan vakituisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevia irtisanomistilanteissa miltei yhtäläisesti. Ruotsissa sen sijaan vakituisissa työsuhteissa olevilla on vahva irtisanomissuoja, kun taas määräaikaisten työsuhde voidaan katkaista hyvinkin helposti. Tutkijoiden mukaan Ruotsissa riskinä on työmarkkinoiden jako sisäpiiriläisiin ja muihin.
Lähtökohtaisesti työsuhteesta toiseen siirtyminen lisää työmarkkinoiden dynamiikkaa ja sitä kautta edellytyksiä tuottavuuden kasvulle, tutkijat toteavat. Suomessa työsuhteen kesto on varsin pitkä, keskimäärin 9,9 vuotta. Tanskassa työsuhde kesti keskimäärin 7,6 vuotta. Tiedot ovat vuodelta 2017.
TE-panokset Pohjoismaiden alhaisimmat
Suomessa on ollut suurempi osa työvoimasta työvoimapolitiikan piirissä kuin missään muussa Pohjoismaassa finanssikriisistä lähtien. Osuus oli 2016 peräti 16 prosenttia.
Huomattava osa on kuitenkin passiiviturvan piirissä, liki 12 prosenttia työvoimasta. Vastaava osuus Ruotsissa oli hieman yli 5, Tanskassa vajaa 4 ja Norjassa vajaa 3 prosenttia.
Kun Suomessa työvoimapoliittisissa toimissa painotetaan koulutusta, Ruotsissa luotetaan tukityöllistämiseen. Tanskassa uskotaan kuntoutukseen ja tuettuun työllistämiseen. Niiden piirissä oli yli 3 prosenttia Tanskan työvoimasta, mutta Suomessa vastaavasti 0,4 prosenttia.
Myös satsaukset julkiseen työvoimapalveluun vaihtelevat suuresti. Tanskassa siihen ja työvoimahallintoon käytetään eniten Pohjoismaista, 0,41 prosenttia bkt:stä. Suomessa vastaava osuus on vain 0,15 prosenttia. Tutkijat huomauttavat, että menot koostuvat Suomessa käytännössä työvoimavirkailijoista ja teknologiasta. Siten satsauksen määrä vaikuttaa olennaisesti työvoimapolitiikan laadukkaaseen toimeenpanoon.