LEHTIKUVA

Tutkimustulos antaa tukea EU:n valitsemalle ilmastopolitiikalle, jossa jäsenmaita yhdessä kannustetaan säilyttämään ensi vuosikymmenen aikana samaa suuruusluokkaa oleva metsien hiilinielu kuin vuosina 2000–2009.

Suomen ympäristökeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimus vahvistaa, että hakkuiden lisääminen Suomen metsissä pienentää hiilinielua niin paljon, ettei sen negatiivisia ilmastovaikutuksia pystytä korjaamaan kuluvan vuosisadan aikana, jos puusta valmistetaan nykyisen kaltaisia tuotteita.

Tutkimuksessa simuloitiin tilanne, jossa Suomessa metsäteollisuuden ainespuuhakkuita lisättiin pysyvästi vuoden 2015 tasosta eli 58 miljoonan kuutiometrin vuositasosta 67 miljoonan kuutiometrin tasoon vuodessa. Ilmakehään pääsee tällöin joka vuosi sadan vuoden ajan keskimäärin 7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia enemmän kasvihuonekaasuja kuin vuoden 2015 hakkuutasolla.

Arviossa on otettu huomioon, että lisähakkuiden aiheuttamasta hiilinielun pienenemisestä noin puolet saadaan paikattua puutuotteiden ja metsäenergian lisääntyvällä käytöllä. Vertailun vuoksi vuonna 2018 metsäteollisuuden kotimaiset hakkuut olivat jo 68,9 miljoonaa kuutiometriä.

Tutkijoiden laskelmien mukaan nykytasolle kasvaneet hakkuut aiheuttavat lähes liikenteen veroisen ilmastopäästön vuosittain. Suomen maantieliikenteen päästöt ovat nykyisin noin 11 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Tutkimustulos tarkoittaa, että 7 miljoonan hiilidioksidiekvalenttitonnin päästöä ei synny eikä metsien kyky uusiutua heikkene, jos metsäteollisuuden ainespuun hakkuissa palataan jonkin verran alle 60 miljoonaan kuutiometrin tasolle.

ILMOITUS

Ilmastohaitta kaksinkertainen aiempiin arvioihin verrattuna

Tutkimus antaa kokonaiskuvan lisähakkuiden vaikutuksesta ilmakehän kasvihuonekaasumuutoksiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Sadan vuoden simulointijakson loppupäässä puuston lisääntynyt hiilensidonta alkaa pienentää lisähakkuiden aiheuttamaa ilmastohaittaa. Jotta haitta saataisiin kompensoitua, metsien kasvua pitäisi pystyä lisäämään merkittävästi laskelman tasoon verrattuna. Sen lisäksi puusta pitäisi tehdä tuotteita, joissa hiili säilyy selvästi pidempään kuin nykytuotteissa. Niiden tulisi myös vähentää öljyn, kivihiilen ja maakaasun käyttöä nykyisiä tuotteita selvästi enemmän.

Kuinka kauan lisähakkuun aiheuttaman ilmastohaitan korjautuminen kestää? Tätä ei tutkijoiden mukaan pystytä arvioimaan tarkasti. Tämä johtuu siitä, että metsien kasvuolosuhteet, eri tuotteiden valmistusmäärät ja tuotteiden substituutiovaikutukset muuttuvat ajan myötä, eikä näiden seikkojen tarkka ennustaminen pitkälle tulevaisuuteen ole mahdollista. Korjaantumisaika on kuitenkin pidempi kuin laskelmissa käytetty 100 vuoden tarkastelujakso, jos pitkäikäisten ja suuria substituutiohyötyjä omaavien puutuotteiden osuus ei lisäänny merkittävästi ja metsien kasvua ei saada nopeasti lisääntymään merkittävästi nykyisestä. Tässä tutkimuksessa arvioitu lisähakkuiden aiheuttama ilmastohaitta on vähintään kaksinkertainen siihen verrattuna, mitä aikaisemmin on hahmoteltu.

Tutkimus on toteutettu osana Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa Kestävä, ilmastoneutraali ja resurssitehokas metsäbiotalous (FORBIO) -hanketta. Tutkimus on julkaistu Journal of Environmental Management -lehdessä.