Eräillä DocPoint-festareilla Helsingissä katsoin sattumalta dokumentin tanskalaisesta kääntäjästä Mette Holmista. Kiinnostava japanilaisesta kirjailijasta kertova Dreaming Murakami -dokumentti ohjasi kirjakauppaan ostamaan Haruki Murakamin teoksen, ja lukemaan myös Komtuurin surma -kirjan.
Holm on kääntänyt Murakamia 20 vuotta. Holmin intohimoinen suhde käännösteostensa kieleen ja matkastaan japanilaiseen kulttuuriin, kirjailijan kielen alkulähteille, pakottivat lukemaan Murakamia.
Murakamia luonnehditaan maagiseksi realistiksi. Komtuurin surmaa voi lukea monella tavalla: taiteilijan selviytymistarinana, matkana luovuuden merkitykseen ja näyttönä mielikuvituksen voimasta.
Komtuurin surma -teosta voi lukea monella tavalla.
Kirjassa on myös iso joukko viitteitä länsimaiseen klassiseen musiikkiin, jota kuunnellaan yksin tai yhdessä jonkun kanssa. Teos antaa myös pienoisoppitunteja japanilaisesta kuvataiteesta.
Yksinkertaisin tapa lähestyä teosta on lukea se avioliitossaan ja rakkaudessaan pettyneen päähenkilön, muotokuvamaalarin selviytymistarinana. Unohtamisen ja lohdutuksen käyttövoimana ovat uudet ystävyydet ja suhteet naisiin, mutta ennen kaikkea yritys oppia tuntemaan itseään taiteilijana.
Päähenkilö heittää rahakkaan muotokuvamaalaamisen ja tavoittelee kunnianhimoista, taiteellisesti tinkimätöntä otetta työhönsä.
Komtuurin surman kiehtovinta antia on kuvaus taiteilijan ja/tai taiteilijoiden suhteesta maalaamiseen, sillä päähenkilö yrittää selvittää Komtuurin surma -maalauksen tehneen taiteilijan teoksen kätkemiseen johtaneita motiiveja.
Muotokuvamaalari löytää arvokkaan – hoivakodissa muistisairaana – makaavan merkittävän taiteilijan (Amada Tomohiko) teoksen ullakolta hänen talostaan, johon muotokuvamaalari on tilapäisesti asettunut asumaan ja maalaamaan.
Ikääntyneen Tomohikon menneisyyden ja kätketyn maalauksen syntyjuurten selvittely johtaa tämän viettämään aikaan Wienissä, aikaan jolloin natsit olivat nousemassa valtaan Saksassa.
Kätketyssä teoksessaan taiteilija kuvaa nuoruutensa tragedian, joka jää lopulta mysteeriksi.
Osa Komtuurin surmasta on lähes dekkarimaista luettavaa. Päähenkilö tapaa naapurissa asuvan salaperäisen rikkaan, Menshiki-nimisen miehen, joka haluaa maksaa hillittömästi muotokuvansa maalaamisesta.
Menshikin astuttua päähenkilön elämään tämän erakoituminen vanhan taiteilijan taloon käy mahdottomaksi. Realistiset ja mystiset tapahtumat alkavat vyöryä.
Lopulta taiteilija maalaa myös Menshikin tyttärekseen epäilemän lapsen muotokuvaa. Taiteilijapäähenkilö pelkää joutuneensa välikappaleeksi arvaamattomiin tapahtumiin. Hänen arvailunsa osuvat oikeaan.
Yksi juonne kirjassa on päähenkilön suhde nuorena kuolleeseen sisareensa. Kuollut sisar on osallisena hänen naissuhteissaan ja menneisyyden muistoissaan. Mystisellä katoamismatkallaan hän päästää lopulta sisarestaan irti.
Komtuurin surma -teos on aikamoinen järkäle. Se on viihdyttävä lukukokemus, jossa voi oleilla melko oudossa maailmassa, outojen tyyppien parissa.
Ei ihme, että kirjoja tanskaksi kääntänyt Mette Holm keskustelee kirjojen maailmasta muiden Murakami-kääntäjien ja tutkijoiden kanssa ja hioo sanottavaansa.
Haruki Murakamin maailma on kiehtova. Kirjassa on tosin turhaa toistoa, ja loppupuolella ote herpaantuu, mutta teksti imaisee loppujen lopuksi matkaansa.
Haruki Murakami: Komtuurin surma. Suomentanut Juha Mylläri. Tammi 2018. 821 sivua.