I maailmansodan ”lapsi”
Kansainvälinen työjärjestö ILO perustettiin 28.6.1919 Versaillesin rauhansopimuksella. Järjestöstä tuli osa Kansainliittoa (nyk. YK).
Työjärjestö perustettiin, koska ay-liike vaati työväestölle korvauksia ensimmäisen maailmansodan uhrauksista ja yleensäkin ajateltiin, että sosiaaliset oikeudet ja säällinen työ vähentävät yhteiskunnallista kitkaa. Työväen oikeuksia oli ajettu jo 1900-luvun alusta näyttävästi, ja monet näissä liikkeissä mukana olleista osallistuivat Versaillesin rauhanneuvotteluihin.
ILOn tavoitteiksi tulivat heti 40-tuntinen työviikko ja lapsityövoiman kieltäminen alle 14-vuotiailta.
Nykyisin järjestöön kuuluu 187 maata. YK:n jäsenvaltiosta ulkopuolella on seitsemän maata. UP
Suomalaistenkin työntekijöiden oikeudet turvataan viime kädessä kansainvälisillä sopimuksilla. Pääosa näistä sitovista ns. perussopimuksista on Kansainvälisen työjärjestön ILOn solmimia.
Tänä kesänä 100 vuotta täyttävän järjestön tavoitteena on taata työntekijöiden perusoikeudet, turvata ihmisarvon mukainen työ ja ansiot, saada yhä useampi toimivan sosiaaliturvan piiriin sekä vahvistaa kolmikantaista päätöksentekoa ja yhteiskunnallista vuoropuhelua.
Pääosan ILOn työstä vievät nykyisin kehittyvät ja kehitysmaat, mutta myös eurooppalaisten maiden kanssa ongelmia. Suomi ei ole noussut työkonferenssin käsiteltäväksi vuosikymmeniin hyvässä eikä pahassa.
ILOn sopimukset antavat työntekijöille hyvän selkärangan. Viime vuonna hallitus yritti vesittää irtisanomislakia siten, että pienille yrityksille oli sallittu väljemmät keinot henkilökohtaisista syistä johtuviin irtisanomisiin. Esitys kaatui, ja yhtenä syynä kaatumiseen oli laki työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta.
Kyseinen laki on syntynyt Kansainvälisen työjärjestön ILOn myötävaikutuksella. Jäsenvaltioiden tulee hyväksyä yleissopimukset ja sitoumukset ja soveltaa ne lainsäädäntöönsä.
Suomella ongelmia alkuperäiskansojen oikeuksissa
Historian saatossa suomalaistenkin työntekijöiden oikeuksia on saatu pykäliin ja asetuksiin kansainvälisten sopimusten turvin.
Suomi on ratifioinut 102 yleissopimusta ja suositusta kaikkiaan ILOn 189 asiakirjasta. Viimeksi vahvistettiin pakkotyötä koskevat uusimmat asiakirjat. Kielteistä julkisuutta Suomi on saanut siitä, että sopimus alkuperäiskansojen oikeuksista on yhä allekirjoittamatta.
Osa yleissopimuksista on aikojen saatossa vanhentunut tai korvattu uusilla, mutta edelleen työlainsäädäntömme perusta nojaa pitkälti ILOn yleissopimuksiin ja suosituksiin.
Lakko-oikeus ja kolmikanta ILOn sopimuksissa
Lakko-oikeus taataan kansainvälisellä sopimuksella. Tästä ay-liike joutuu muistuttamaan työnantajapuolta aika ajoin. Myös työlainsäädännön kolmikantaisesta valmistelusta on sovittu ILOn yleissopimuksella.
Jokaisen jäsenmaan tulee vastata ILOn lähettämiin kysymyksiin raportein. Suomelta on kysytty viime aikoina mm. edustusoikeudesta sekä päivittäisen 11 tunnin vuorokausilevon noudattamisesta. Työaikalaissamme on ILOn mukaan puutteita, koska laki sallii joustotyössä vuorokausilevon rikkomisen.
Vuosittain Suomi on raportoinut vajaasta kymmenestä pyydetystä asiasta. ILOn lähettämät kysymykset perustuvat järjestön saamaan valitukseen tahi sen omien asiantuntijoiden tai työmarkkinaosapuolten tekemiin havaintoihin.
Vain kerran Suomi on joutunut selittämään tarkemmin toimintaansa. Kyse oli Suomen Merimies-Unionin oikeudesta neuvotella jäänsärkijöitä koskevasta työehtosopimuksesta vuonna 1963. Taustalla oli järjestöriita SAK:n ja sen kilpailijan SAJ:n välillä. Vaikka valitus vedettiin pois, valtion piti selvittää ILOlle tarkoin, kuinka neuvottelujärjestelmämme toimii ja ettei järjestöä ollut painostettu.
Rikkomuksia Euroopassakin
Euroopan maat ovat ILOn jäsenistä sisällyttäneet yleissopimukset parhaiten lainsäädäntöönsä. Silti rikkomuksia tapahtuu vanhalla mantereellakin.
Kreikan käytäntö pakollisesta sopimisesta on noussut järjestön käsittelyyn. Siinä ei noudatettu kollektiivista neuvotteluoikeutta.
Unkari on joutunut tarkkailulistalle rikottuaan yhdistymisvapautta, mutta asiaa ei ole nostettu vielä käsittelyyn.
Espanja on saanut vuosia aiemmin huomautuksen työllistämispalvelujen heikosta hoitamisesta.
Työmarkkinaosapuolet ja ILOn riippumattomat asiantuntijat tekevät huomioita ILOn yleissopimuksen ja suositusten rikkomuksista. Listalle päätyneistä rikkomuksista pahimmat nostetaan kerran vuodessa kokoontuvan työkonferenssin käsiteltäviksi.
Viime vuonna keskusteltaviksi otettiin 24 maata kaikkiaan 40 maan listalta. Yleensä kyseisen maan hallitusta kehotetaan noudattamaan tarkemmin rikottua sopimusta tai turvautumaan ILOn tekniseen apuun, jos rikkojana on esimerkiksi työnantajapuoli tai kuten Guatemalassa ns. näkymätön taho.
Käsittelyyn otetaan myös myönteiset esimerkit. Kuusi vuotta sitten Islanti sai kehut osatyökykyisten kuntouttamisesta takaisin töihin.
I maailmansodan ”lapsi”
Kansainvälinen työjärjestö ILO perustettiin 28.6.1919 Versaillesin rauhansopimuksella. Järjestöstä tuli osa Kansainliittoa (nyk. YK).
Työjärjestö perustettiin, koska ay-liike vaati työväestölle korvauksia ensimmäisen maailmansodan uhrauksista ja yleensäkin ajateltiin, että sosiaaliset oikeudet ja säällinen työ vähentävät yhteiskunnallista kitkaa. Työväen oikeuksia oli ajettu jo 1900-luvun alusta näyttävästi, ja monet näissä liikkeissä mukana olleista osallistuivat Versaillesin rauhanneuvotteluihin.
ILOn tavoitteiksi tulivat heti 40-tuntinen työviikko ja lapsityövoiman kieltäminen alle 14-vuotiailta.
Nykyisin järjestöön kuuluu 187 maata. YK:n jäsenvaltiosta ulkopuolella on seitsemän maata. UP