Lehtikuva/Mikko Stig

Apua tarvitsevien kissojen määrä on kasvussa eläinsuojeluyhdistyksissä.

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toteuttaman tuoreen tutkimuksen mukaan löytöeläinten eli kadonneiden ja hylättyjen lemmikkieläinten määrä kunnallisissa löytöeläintaloissa on laskenut verrattuna yhdentoista vuoden takaisin lukuihin. Myös entistä suurempi osa eläimistä päätyy takaisin alkuperäiselle omistajalleen. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut aktiivinen valistustyö sekä sosiaalisen median mahdollistama nopea tiedonkulku.

Apua tarvitsevien kissojen kokonaismäärä on kuitenkin keskimäärin kasvanut, mihin vaikuttaa villiintyneiden kissapopulaatioiden määrän lisääntyminen. Myös lemmikkieläinten huostaanottojen määrä on kasvussa. Löytökissoista joka viides päätyi lopetettavaksi.

SEY toteutti kevään aikana kyselytutkimuksen kaikille Suomen löytöeläintaloille, jotka toteuttavat eläinsuojelulaki 15 §:n mukaista löytöeläintoimintaa. Kyselyssä tiedusteltiin vuoden 2018 löytöeläintietoja. Löytöeläimistä selvästi suurin osa oli kissoja, joita päätyi kyselyyn vastanneisiin löytöeläintaloihin 6 478. Koiria niihin päätyi 3 607 ja muita eläimiä 341. Tulokset kattavat 84 prosenttia Suomen kunnista.

Vastaavan vuonna 2007 tehdyn kyselyn mukaan kissoja päätyi löytöeläintaloille 6 813, koiria 4 850 ja muita eläimiä 309. Tulokset kattoivat tuolloin 69 prosenttia Suomen kunnista.

Eläinsuojelijat tehneet aktiivista valistustyötä

– Löytöeläinmäärissä on selvää laskua verrattuna edellisen tutkimuksen lukuihin sekä kissojen että koirien osalta. Löytökoiria päätyi löytöeläintaloihin yli tuhat vähemmän kuin aikaisemman tutkimuksen aikana, ja kissojenkin kohdalla on nähtävissä merkittävää laskua. Parantuneisiin lukuihin on syynä todennäköisesti eläinsuojelijoiden aktiivinen valistustyö ja yhä lisääntyvä eläinten tunnistusmerkintä sekä sosiaalisen median mahdollistama nopea tiedonkulku, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

ILMOITUS

Löytöeläimistä entistä suurempi osa päätyy takaisin alkuperäiselle omistajalleen.

– Erityisesti kissojen kohdalla voidaan puhua merkittävästä kasvusta kotiin palautuneiden eläinten osuudessa. Vaikka osuus on koiriin verrattuna edelleen pieni, on muutos joka kymmenennestä kotiin palanneesta joka neljänteen osoitus siitä, että valistustyö ja kampanjointi on tuottanut tulosta. Samalla tulos kertoo myös edelleen siitä valtavasta erosta, joka koiran ja kissan arvostuksessa on Suomessa. Tästä kertoo myös se, että löytökissoista lähes joka viides päätyi lopetettavaksi, kun koirista vain noin 0,7 % jouduttiin lopettamaan, sanoo Pulli.

Löytöeläintalot eivät ota villiintyneitä kissoja

Löytöeläintaloselvityksessä kävi ilmi, että suuri osa löytöeläintaloista ei ota villiintyneitä kissoja ollenkaan vastaan, joten ne puuttuvat tilastoista. SEY lähetti sen vuoksi myös eläinsuojeluyhdistyksille kyselyn kissojen määrästä ja hoitoon ottamisen syistä. Kyselyyn vastasi 46 eläinsuojeluyhdistystä eli 75 % tavoitelluista toimijoista.

Kyselyyn vastanneille eläinsuojeluyhdistyksille päätyi vuoden 2018 aikana yli 4 000 kissaa, jotka eivät ole mukana löytöeläinkyselyn tilastoissa. Näistä suurimman osan muodostivat villiintyneet kissat, joita löytöeläintalot eivät ota vastaan. Toiseksi suurimpana ryhmänä olivat huostaanotetut ja muut niin sanotut sosiaalitapaukset, joissa kissan omistaja ei ole pystynyt huolehtimaan lemmikistään tarpeeksi hyvin.

– Vuosi 2018 muistetaan vuotena, jolloin mediassa alettiin puhua Suomessa kytevästä kissakriisistä ja erityisesti populaatiokissoista. On mahdollista, että populaatiokissojen määrän kasvu yhdistyksissä johtuu siitä, että niistä ilmoitetaan herkemmin kuin aikaisemmin. Tämä tarkoittaisi kissan arvostuksen hienoista nousua tässäkin kohtaa. Toisaalta pohdimme, voiko populaatiokissojen lisääntyminen johtua siitä, että ilmaston lämpenemisen myötä suurempi osa kodittomista kissoista selviää talven yli. Ainakin tulevaisuudessa se on mahdollista.

Kissojen arvostus lainsäädännöllä paremmaksi

SEYn tutkimuksen mukaan Suomessa katoaa tai hylätään vuosittain useita tuhansia kissoja ja koiria sekä satoja muita lemmikkieläimiä. Kodittomien eläinten määrä on tätäkin suurempi, kun tarkastelun kohteena ovat myös villiintyneet populaatiokissat, kodinvaihtajat, huostaanotot ja muista sosiaalisista syistä kodittomiksi jääneet eläimet. Oma lukunsa ovat ne tapaukset, joita ei koskaan tilastoida minnekään, kuten yksityisten henkilöiden lopettamat kissat tai kissapopulaatiot, jotka eivät ole ihmisten tiedossa.

– Olemme aikaisemmin esittäneet arvion 20 000 kodittomasta ja avun tarpeessa olevasta kissasta vuosittain. Arviotamme hädänalaisten kissojen määrästä ei ole tutkimuksemme perusteella syytä ainakaan laskea, Pulli sanoo.

Aktiivinen työ kissojen hyvinvoinnin eteen valistuksen, järjestelmällisen populaatiokissojen loukutuksen sekä leikkaus- ja tunnistusmerkintäkampanjoiden avulla on tuottanut muutamalla paikkakunnalla hyviä tuloksia.

Kissojen pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti lainsäädännössä on Pullin mukaan välttämätön edistysaskel, jotta kissojen arvostuksen nousisi.