Eduskunta keskustelee tiistaina Antti Rinteen hallituksen ensimmäisestä lisätalousarviosta. Siinä arvioidaan tulojen lisääntyvän tänä vuonna 298 miljoonaa euroa. Määrärahoja lisätään 162 miljoonalla, joten lisäbudjetti vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 136 miljoonaa euroa.
Valtion nettolainanotoksi tänä vuonna arvioidaan noin 1,7 miljardia euroa ja valtionvelan määräksi vuoden lopussa 107 miljardia, mikä on 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Kolme viikkoa vanha hallitus laittaa lisäbudjetissa liikkeelle liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin mukaan yli 600 miljoonan euron liikennehankkeet. Niiden vaikutus on 7 400 henkilötyövuotta.
Pääministeri Antti Rinne painotti, että työllisyysvaikutus suuntautuu kotimarkkinoille tilanteessa, jossa rakentaminen näyttää hieman hiipuvan.
Joukossa on useita ratahankkeita, muun muassa Helsinki–Tampere pääradan kehittämisen suunnitteluun 11 miljoonaa euroa.
Kolme viikkoa mennyt, missä työllisyystoimet?
Varsinaiset suuret kaupunkien väliset ratahankkeet käynnistetään myöhemmin.
Päivän keskustelussa kokoomuksesta arvosteltiin niiden etenevän liian hitaasti ja perättiin lisäksi vaikuttavampia työllisyystekoja.
– Työllisyystoimia ei näy eikä kuulu, puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi.
Orpon mukaan niitä odotettiin jo hallitusneuvotteluista.
– Nyt tämä on ulkoistettu työmarkkinajärjestöille ja me olemme kuulleet, miten siellä on aivan erilaisia näkemyksiä. Eli työllisyystoimia ei ole.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki muisteli kokoomuksen Verkkouutisten kysyneen missä hallituksen teot, kun hallitus oli ollut koossa yhden päivän.
– Nyt kokoomus kritisoi kolmen viikon jälkeen, missä ovat mittavat, vaikuttavat työllisyystoimet.
Arhinmäen mukaan kokoomus viime kaudella leikatessaan koulutuksesta leikkasi myös omiensa koulutuksesta siinä, miten tehdään uskottavaa oppositiopolitiikkaa.
– Tämä lisätalousarvio näyttää tietä sille, mitä tämä hallitus tekee. Se laittaa raiteet kuntoon, se laittaa koulutuksen kuntoon ja siihen täytyy olla todella tyytyväinen.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi pääradan odottaneen turhaan neljä vuotta, että kokoomus antaisi sille suunnittelurahaa.
– Tarkistin, minkälainen oli se lisätalousarvio, jonka edellinen, kokoomuslainen valtiovarainministeri ensitöikseen antoi. Siellä todella oli nolla euroa kilpailukykyä parantaviin liikennehankkeisiin.
”Leikkauskierre loppuu nyt”
Lisäbudjettiin sisältyy myös 20 miljoonan euron lisämääräraha ammatillisen koulutuksen järjestäjille opettajien ja ohjaajien palkkaamiseksi. Sillä voidaan palkata jo kuluvan vuoden aikana noin 300–400 uutta ammatillisen koulutuksen opettajaa tai muuta opetushenkilöstön jäsentä.
– Koulutukseen ja erityisesti ammatilliseen koulutukseen panostaminen on tärkeintä työllisyys- ja tasa-arvopolitiikkaa, mitä Suomen kaltaisessa maassa voi tehdä, opetusministeri Li Andersson sanoi eduskunnassa.
Hänen mukaansa lisäresursseja osoitetaan jo nyt, koska vuodesta 2013 lähtien ammatillisesta koulutuksesta on leikattu 400 miljoonaa euroa.
– Nämä leikkaukset tarkoittavat sitä, että opettavaa henkilöstöä on vähennetty rajusti samanaikaisesti, kun oppilasmäärä ei ole vähentynyt samassa suhteessa.
– Tämä leikkauskierre loppuu nyt. Tämän vaalikauden aikana tulee lisää myös pysyvää rahoitusta ammatillisen koulutuksen puolelle, Andersson lupasi.
Tulevaisuusinvestointien nopea liikkeelle lähtö oli Anderssonin mukaan tämän hallituksen linjavalinta.