Suomen ensimmäisen kemian kiertotalouden professorin mukaan kemialla on keskeinen rooli globaalien ympäristöongelmien ratkaisussa. Analyyttisen kemian ja kiertotalouden professorin tehtävässä aloittaneen Ari Väisäsen yksi tärkeimmistä tehtävistä on kehittää uusia innovatiivisia menetelmiä, joilla kriittisiksi luokitellut raaka-aineet saadaan talteen jätevesistä- ja virroista.
– Tällä hetkellä monin paikoin hukkaamme näitä arvokkaita raaka-aineita jätteiden puutteellisen, jossain määrin jopa alkeellisen käsittelyn vuoksi. Arvioiden mukaan kierrätettyjen raaka-aineiden tuotannon etu on myös se, että hiilidioksidipäästöt ovat vain 10 prosenttia neitseellisistä luonnonvaroista tuotettuihin raaka-aineisiin verrattuna. Näkemykseni mukaan kemialla on keskeinen rooli globaalien ympäristöongelmien ratkaisussa, Väisänen sanoo.
Professorin tehtävässä Väisänen arvioi ryhtyvänsä työhön ilmastomuutosta ja ympäristön saastumista vastaan ja yhtä lailla teollisuuden teknologisten tarpeiden puolesta.
Väisäsen mukaan uusiutuvan energian ja uuden teknologian laitteiden tuotanto kasvaa nopeasti ja se lisää merkittävästi monien harvinaisten metallien ja kriittisten raaka-aineiden tarvetta. Niitä tarvitaan esimerkiksi sähköautojen akuissa, sähkömoottoreissa, valaistuksessa ja teollisuudessa katalyytteinä.
Metallien ja esimerkiksi fosforin talteenoton menetelmien kehittämisen alalla Jyväskylän yliopiston kemian laitos on noussut yhdeksi alan johtavista laitoksista.
Väisänen sanoo, että kemian laitoksella on vahva epäorgaanisen ja orgaanisen kemian analytiikan osaaminen.
– Ensiluokkainen analyyttisen kemian osaaminen luo perustan kemian kiertotalouden tutkimukselle. Ilman tietoa siitä, mikä on materiaalien koostumus, on erittäin vaikeaa, jossain määrin jopa vaarallista tehdä johtopäätöksiä jatkokäytön suhteen. Kemian laitoksen infrastruktuuri analyyttisen kemian tutkimukseen onkin loistava ja vertailukelpoinen kansainvälisten huippuyliopistojen kanssa.
Väisäsen professuuri kuuluu Jyväskylän yliopiston luonnonvarojen resurssiviisauden alan tutkimuskokonaisuuteen.