420 miljoonaa lasta – melkein joka viides maailman lapsista – elää tällä hetkellä konfliktialueella tai sen varjossa. Konfliktialueilla elävien lasten määrä on lähes tuplaantunut sitten kylmän sodan päättymisen.
Satojatuhansia lapsia kuolee vuosittain konfliktien epäsuorien vaikutusten takia esimerkiksi aliravitsemukseen tai sairauksiin.
– Maailmassa on tällä hetkellä noin 50 miljoonaa liikkeellä olevaa lasta. Yli puolet heistä, arviolta 28 miljoonaa, on paennut väkivaltaista konfliktia tai turvattomuutta, sanoo Pelastakaa Lapset ry:n hankesuunnittelija Jenni Häikiö.
Kehitysyhteistyöllä Suomi voi puuttua konfliktien juurisyihin.
– Jokainen näistä lapsista on menettänyt kodin ja tutun ympäristön, mutta moni on joutunut lisäksi eroon perheestään.
Häikiö muistuttaa, että lapset ovat lapsia kaikkialla ja kaikissa tilanteissa.
– Pakolaislapsilla, joita työssämme kohtaamme, on samanlaisia pelkoja, toiveita ja unelmia kuin kaikilla lapsilla. Vaikka he ovat joutuneet pakenemaan ja he ovat usein menneet rankkojen kokemusten läpi, vain harva heistä ajattelee itse olevansa pakolainen. He ovat vain lapsia, joilla ei ole enää kotia.
Suomeen yhä vähemmän turvapaikanhakijoita
Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtisen mukaan pakolaisten tilanteen helpottaminen vaatii poliittisia ratkaisuja. Ennaltaehkäisy on avainasemassa, kun halutaan vaikuttaa pakolaisten lähtösyihin.
– Maailman paenneista 84 prosenttia on kehittyvissä maissa ja suurin osa pakenee joko kotimaansa sisällä tai naapurimaahansa. Kehitysyhteistyöllä Suomi voi puuttua konfliktien juurisyihin, Lehtinen sanoo.
– Sen lisäksi meidän tulee varmistaa, että Suomi ja EU pystyvät vastaamaan niiden hätään, jotka ovat jo joutuneet lähtemään.
Vain harva kotinsa jättäneistä päätyy Eurooppaan, saati Suomeen. Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia esimerkiksi Ugandassa, jossa on 1,2 miljoonaa pakolaista, vaikka maa kuuluu YK:n mukaan maailman vähiten kehittyneisiin maihin.
– Jos Ugandan kaltainen valtio pystyy ottamaan vastaan ja tarjoamaan uuden alun näin valtavalle määrälle paenneita, on EU-maidenkin pystyttävä parempaan, Lehtinen sanoo.
Pakolaisavun tuella autetaan muun muassa Etelä-Sudanista ja Kongon demokraattisesta tasavallasta paenneita sopeutumaan uuteen kotimaahan ja hankkimaan elantonsa.
Suomeen turvapaikanhakijoita saapuu yhä vähemmän. Vuoden 2018 aikana turvapaikkahakemuksia jätettiin yli 4 500, joista noin 2 100 oli uusintahakemuksia.