Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut yhteistoimintalain uudistamista koskevan kolmikantaisen työryhmän väliraportin. Raportissa on kuvattu lain uudistamisen erilaisia suuntaviivoja ja etenemisvaihtoehtoja.
Lausunnoille nyt avatussa väliraportissa todetaan muun muassa, että lain tarkoituksena olisi kehittää työpaikoille toimintakulttuuria, jossa työnantaja ja henkilöstö toimisivat yhteistyön hengessä toistensa oikeuksia ja velvollisuuksia kunnioittaen ja että yrityksen toimintaa ja työyhteisöä kehitettäisiin jatkuvaluonteisesti.
Laissa säädetyistä menettelytavoista voisi väliraportin mukaan sopia laajasti toisin esimerkiksi valtakunnallisella työehtosopimuksella. Merkittäviä henkilöstövaikutteisia muutoksia koskevan neuvotteluvelvoitteen aloittamisajankohta selkeytettäisiin ja määriteltäisiin se EU:n joukkovähentämisdirektiiviä vastaavaksi.
STTK pitää yhteistoimintalain uudistamista tarpeellisena ja on esittänyt oman mallinsa lain uudistamiseksi reilu kaksi vuotta sitten.
– Nykyinen laki ei käytännössä toimi tavoitteensa mukaisesti, eli aito yhteistoiminta ja vuorovaikutus eivät toimi työpaikoilla riittävän hyvin. Laki onkin saanut puhekielessä nimen irtisanomislaki, johtaja Katarina Murto perustelee uudistamistarvetta.
Lähtökohdat hyvät
STTK pitää myös hallitusohjelman lähtökohtia ja tavoitteita yhteistoimintalain uudistamiseksi hyvinä.
– On tärkeää, että uudistuksessa henkilöstön asemaa, tiedonsaantia, vaikutusmahdollisuuksia sekä aloiteoikeutta parannetaan. Vain siten voidaan edistää jatkuvaa, toimivaa ja tuloksellista vuoropuhelua sekä luottamusta työpaikoilla. Tämä puolestaan parantaa tuottavuutta, mikä on sekä työntekijöiden että yritysten etu, Murto painottaa.
Vähentämismenettelyä koskeva prosessi on Murron mukaan työntekijöiden oikeusturvan kannalta tärkeää.
– Myös siinä henkilöstön tiedonsaantia, vaikutusmahdollisuuksia ja henkilöstön esittämien vaihtoehtojen merkitystä on vahvistettava.
Osaamista kehitettävä ennakoivasti
Teknologian kehitys edellyttää, että työpaikoilla on ennakoitava ja varauduttava nykyistä paremmin muutoksiin. Työpaikan kilpailukyvyn vahvistaminen tapahtuu hyvinvoivan ja osaavan henkilöstön varassa.
– Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistäminen ovat työurien pidentämistavoitteen ja tuottavuuden näkökulmasta välttämättömiä. Työelämän kiihtyvä muutos edellyttää myös ennakoivaa osaamisen kehittämistä ja osaamiskartoituksia työpaikalla. Nämä on huomioitava yt-lain uudistamisessa.
Väliraportin lausuntoaika päättyy elokuun lopussa. Kolmikantainen työryhmä laatii sen jälkeen varsinaisen esityksensä yt-lain uudistamisesta. Jatkotyössä ryhmä ottaa huomioon hallitusohjelmaan sisältyvät kirjaukset asiasta. Hallituksen esityksen muotoon laadittavan mietinnön on määrä valmistua 31.3.2020.