Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisessä työllisyysseminaarissa keskiviikkoiltana ei kuultu uusia avauksia. Keskusjärjestöt kertoivat omat listansa jo aiemmin. Työnantajienkeppilinja on kaukana siitä, mitä SAKja STTK esittävät.
Hallituksen tavoitteiden kannalta ay-liikkeen esityksissä on kaksi ongelmaa.
Työvoimapalvelujen ja koulutuksen lisääminen kyllä vaikuttavat työllisyyteen, mutta hitaasti. Hallituksella taas pitäisi olla näyttöjä työllisyyden paranemisesta jo vuoden kuluttua. Jos ei ole, hallitusohjelmassa luvattuja uudistuksia aletaan perumaan. Pääministeri Antti Rinne vahvisti seminaarissa, että elokuun 2020 budjettiriihi on tärkeä tarkastelupiste hallituksen omassa arviossa toimien etenemisestä.
Rinteen hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta vuonna 2023. Se tarkoittaa tämän hetken ennusteeseen verrattuna työllisyyden kasvua noin 60 000 henkilöllä.
Toinen ongelma on se, että ay-liikkeen esittämät toimet, esimerkiksi työvoimapalvelujen ja palkkatuen lisääminen, voivat aluksi jopa heikentää julkista taloutta. Valtiovarainministeriö painotti maanantaina julkistamassaan julkisen talouden suunnitelmassa, että uusien työpaikkojen pitäisi syntyä markkinoilla, jotta taloustavoitteet toteutuisivat.
Myös valtiovarainministeri Mika Lintilä sanoi keskiviikkona, että työllisyystoimet eivät voi merkittävästi lisätä julkisia menoja, koska hallitusohjelmassa tavoite julkisen talouden tasapainottamisesta vuoteen 2023 mennessä.
– Hallituksella ei ole myöskään sellaista vaihtoehtoa, jossa työllisyystavoite jää toteutumatta, mutta menojen suunnitellut lisäykset toteutuvat, Lintilä viittasi talouden tasapainotavoitteeseen.
Työllisyystoimia arvioidaan julkisen talouden kautta
VM arvioi kaikki työllisyyden edistämistoimet niiden työllisyysvaikutusten ja julkisen talouden tasapainovaikutusten osalta.
Lintilän mukaan 75 prosentin työllisyystavoitteessa kyse on viime kädessä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta.
– Kyse ei ole mistään hallituksen omasta keksinnöstä vaan välttämättömyydestä. Meidän on saatava mahdollisimman moni osalliseksi työelämään ja sitä kautta rahoittamaan yhteistä hyvinvointia.
Hallitusohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota niiden ryhmien työllisyyden parantamiseen, joissa työllisyys on nyt alhaista, kuten esimerkiksi ikääntyneet, pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat, osatyökykyiset, vammaiset ja osa maahanmuuttajataustaisista.
– Työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä, jotka tukevat työn tarjontaa ja kysyntää ja lieventävät kohtaanto-ongelmia. Hallitusohjelmaan on kirjattu niitä toimia, joilla näihin pyritään. Sitä varten käynnistämme kolmikantaisen valmistelun, Rinne sanoi seminaarin aluksi.
Valmistelu etenee kaksivaiheisesti. Työmarkkinajärjestöiltä odotetaan esityksiä jo syyskuun 2019 budjettiriiheen mennessä. Lisää esityksiä pitää olla pöydässä kevään 2020 julkisen talouden suunnitelman käsittelyn yhteydessä.