Lehtikuva/Roni Rekomaa

Sipilän hallituksen perintönä jääneet kiky-sopimuksen ylimääräiset 24 vuosittaista työtuntia kiehuttavat työmarkkinakierroksella.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) on kutsunut työmarkkinajärjestöt ja liitot Säätytalolle keskiviikoksi työllisyysseminaariin. Säätytalolla ruoditaan hallitusohjelmaa ja nostatetaan henkeä.

Hallituksella ja työmarkkinajärjestöillä on yhteiset talkoot 60 000 työpaikan varmistamiseksi. Työmarkkinajärjestöiltä ja liitoilta odotetaan eväitä 30 000 työpaikan luomiseksi.

Työmarkkinajärjestöt ovat suhtautuneet kolmikantatyön vahvistamiseen myönteisesti. Työmarkkinoilla on kuitenkin tulossa hektiset ajat, mikä ei helpota hallitusneuvotteluissa vielä hyvältä ratkaisulta näyttäneen yhteistyön sujumista.

Työtekijä- ja työnantajapuoli ovat täysin vastakkaisilla linjoilla työajan pidennyksestä.

Vähintään noin puoli vuotta syksystä pitkälle kevääseen jatkuva työmarkkinakierros luo jännitteitä hallituksen, työnantajien ja työntekijäliittojen yhteistyöhön.

Kun pitkittyy – niin mutkistuu

ILMOITUS

Takana on maltillisia palkkaratkaisuja sekä Sipilän hallituksen junaileman kiky-sopimuksen perintö. Paineet kunnon palkankorotuksiin ovat kovat. Sekä työntekijä- että työnantaja puolella ennakoidaan vaikeaa työmarkkinakierrosta.

Tänään Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Marjo Miettinen ennakoi työmarkkinasyksystä selvästi vaikeaa vedoten talouden heikentyneisiin talousnäkymiin (Kauppalehti 18.6.).

Eilen Ylen A-Studiossa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies esitti===https://areena.yle.fi/1-4584856 aivan saman suuntaisia näkemyksiä. Aikojen heikentyessä EK haluaa myös paikallista sopimusta työpaikoille nykyistä enemmän. Tässä asiassa edellisen hallituksen aikana ajauduttiin umpikujaan Suomen Yrittäjien vaatimusten johdosta.

Kiky-tunneista halutaan eroon

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola näkee työmarkkinakierroksella kolme isoa riskiä. Riskejä ovat taloustilanteen muutos heikompaan suuntaan, liittojen neuvottelujen ajoittuminen niinkin pitkälle ajalle kuin puoli vuotta ja 24 tunnin vuosittainen työajan pidentäminen, mikä nousee vääjäämättä neuvotteluihin.

Työtekijä- ja työnantajapuoli ovat täysin vastakkaisilla linjoilla työajan pidennyksestä. Esimerkiksi työmarkkinakierrosta avaavan teknologiateollisuuden Marjo Miettinen odottaa työajan pidennyksen jatkuvan jossain muodossa.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on ennakoi (Kauppalehti 18.6.) työajan vääntöä työajasta ”kuumaksi perunaksi”. Teollisuusliitolle työajan pidennys ei jatkossa käy.

Työttömyysturvasta tulossa iso vääntö

Työmarkkinajärjestöjä hiertää työttömyysturva. Monelta taholta on esitetty työllisyyden nopeaksi parannuskeinoksi sosiaaliturvan muutosta. Tämä tarkoittaisi käytännössä työttömyysturvan heikennyksiä.

Häkämiehen mukaan työttömyysturva kilpailee työn vastaanottamisen kanssa. EK laskee tällä keinolla työllistyvän 10 000 työtöntä eli järjestö uskoo työn vastaanottamisen lisääntyvän.

EK on esittänyt työttömyysturvan porrastamista: Työttömyyden alkaessa korvaus pienenisi asteittain ja työttömyyskorvauksen maksuaika lyhenisi.

Työttömyysturvan porrastaminen punainen vaate

SAK:lle porrastaminen ei käy. Puheenjohtaja Jarkko Eloranta haluaa työttömyysturvaetuuksia ja työttömien palvelujen tarkastelemista samassa paketissa. STTK ei ole sanonut jyrkästi ei.

Julkisuudessa ollut STTK:n keltaista vilkuttanut kanta on ollut Palolan mukaan ennakkoluulotonta vaihtoehtojen pohdiskelua.

Pohdiskeluaan hän perustelee sillä, että on tiedetty, että hallitusneuvottelujen yhteydessä on sovittu luopumista aktiivimallista tai ainakin leikkurista. STTK:ssakaan työttömyysturvan porrastaminen ole lukkoon lyöty malli.

Työehdoista neuvotellaan liittokohtaisesti

Kukin ala ajaa omia tavoitteitaan ja palkankorotuksiaan. Käytännössä eräänlainen Suomen malli toiminee tälläkin neuvottelukierroksella, vaikka siitä ei päästykään sopuun.

Muut liitot kulkenevat Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton viitoittamalla tiellä. On vaikea nähdä, että palkoista ja työajasta voitaisiin joillain muilla aloilla sopia ainakaan kovin paljon paremmilla ehdoilla.

EK on muuttanut sääntöjään siten, ettei se voi toimia osapuolena neuvotteluissa. Tästä huolimatta se koordinoi edellisellä neuvottelukierroksella jäsenistönsä neuvotteluja. Palkansaajilla ote oli huomattavasti löysempi.