Lehtikuva/Guido Kirchner

Tärkeimpänä kansalaisjärjestöt pitävät EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteen tiukentamista.

Suomen tärkein tehtävä Euroopan unionin puheenjohtajamaana on vauhdittaa välittömiä toimia ilmastokriisin selättämiseksi, korostavat suomalaiset ympäristö- ja kehitysjärjestöt, kun Suomen EU-puheenjohtajuuskauden alkuun on vajaat kaksi viikkoa.

– Suomen uudet ilmastotavoitteet ovat herättäneet innostusta ympäri maailman ja odotukset ovat nyt korkealla. EU:n puheenjohtajamaana Suomen on tehtävä kaikkensa, jotta myös EU:n ilmastotavoitteet saadaan päivitettyä Pariisin sopimuksen 1,5 asteen lämpenemisrajan mukaisiksi, sanoo Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki järjestöjen tiedotteessa.

– Virallisen Suomen ensisijaisena tavoitteena on sovun saaminen EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta. Sillä on kuitenkin todellista merkitystä vasta, jos myös lähivuosien investointeja ohjaava 2030 ilmastotavoite saadaan korjattua, jatkaa Harkki.

Puheenjohtajamaan puolueettomuuden ei pidä tarkoittaa hampaattomuutta.

EU:n uusista ilmastotavoitteista haetaan sopua juuri ennen Suomen puheenjohtajuuskautta Eurooppa-neuvostossa Brysselissä torstaina ja perjantaina. EU-johtajat linjaavat siellä unionin kantoja YK:n syyskuun ilmastohuippukokoukseen.

Jos Brysselissä löytyy maiden kesken sopu pitkän aikavälin ilmastoneutraaliustavoitteesta sekä siitä, että myös EU:n vuoden 2030 tavoite päivitetään linjaan 1,5 asteen kanssa, Suomen tehtäväksi tulisi luotsata neuvotteluja kohti uuden tavoitteen täsmentämistä. Epämääräisempi tulos puolestaan lykkäisi periaatteelliset päätökset tavoitteista Suomen puheenjohtajuuskaudelle.

ILMOITUS

Pariisin sopimuksen osapuolilta odotetaan tavoitteen päivittämistä vuoden 2020 loppuun mennessä.

Guterres vetosi EU-johtajiin

Suomi on kannattanut EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen vahvistamista 55 prosenttiin nykyisestä 40 prosentista (vertailuvuoteen 1990 nähden). EU:n huippukokouksen alla myös YK:n pääsihteeri António Guterres on vedonnut EU:n johtajiin tavoitteen kiristämiseksi vähintään 55 prosenttiin.

Eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat vaatineet vahvempaa, vähintään 65 prosentin tavoitetta, mikä vastaisi niiden mukaan oikeudenmukaisempaa osuutta globaalista haasteesta.

– Tulevana puheenjohtajamaana Suomelta odotetaan puolueettomuutta. Se ei saa kuitenkaan tarkoittaa hampaattomuutta. Kun sovitteluratkaisuja jäsenmaiden välillä haetaan, on tärkeää, että niissä pysytään absoluuttisen rehellisenä tieteellisille realiteeteille ja EU:n jo tekemille kansainvälisille sitoumuksille, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Ei kompromissia fossiilisista

– Jotta EU voi tosissaan tavoitella irtautumista fossiilisista polttoaineista, unionin budjetin on tuettava muutosta, toteaa Fingon vaikuttamistyönjohtaja Rilli Lappalainen.

– Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli kompromissin löytämisessä niin, että projekteja, jotka perustuvat fossiilisiin polttoaineisiin, ei enää rahoiteta lainkaan. Jotta EU-politiikka on linjassa 1,5 asteen lämpenemisrajan kanssa, ulkosuhderahoituksen tulee tukea ilmastotoimia kehittyvissä maissa, sanoo Lappalainen

– Käytännössä 1,5 asteen tavoite ei jätä tilaa kompromisseille: joko EU ja muut maat tekevät riittävästi tai ne eivät tee. Ratkaisevat vuodet ovat käsillä tässä ja nyt, muistuttaa Eve Nieminen Ilmastoveivi2019 -kampanjasta.

Greenpeacen kolmen kohdan uskottavuustesti 20.–21.6. Eurooppa-neuvostolle.

EU:n ilmastotavoitteiden päivittämistä ja 20.–21.6. Eurooppa-neuvoston kokousta taustoittava Climate Action Network (CAN) Europen mediabriiffi: The Battle Over the EU’s Climate Ambition.

Fingon tavoitteet Reilumpi EU, reilumpi maailma!