Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

”Tunnin junat” myöhemmin erillisellä päätöksellä liikkeelle.

Hallitus esittää lisämäärärahaa muun muassa perusväylänpitoon ja liikennehankkeisiin tämän vuoden toisessa, Antti Rinteen hallituksen ensimmäisessä, lisätalousarvioesityksessä.

Nyt päätettyihin hankkeisiin ei sisälly nopeita ratahankkeita itään, pohjoiseen ja länteen. Nämä laitetaan liikkeelle erillisellä päätöksellä kunkin hankkeen suunnittelutilanteen mukaan.

Nyt perusväylänpidon määrärahatasoon ehdotetaan 40 miljoonan euron korotusta tälle vuodelle korjausvelan kasvun hillitsemiseksi. Määräraha ehdotetaan käytettäväksi seuraaviin hankkeisiin: Tampere–Seinäjoki-rataosalla turvalaitteiden uusiminen, Helsinki–Turku-radan peruskorjaus, Kokkola–Pietarsaari-rataosalla turvalaitteiden uusiminen, Oulun ratapihan peruskorjaus ja turvalaitteet, Akaan raakapuunkuormauspaikan rakentaminen, E18 Turun kehätien 2. vaihe Kausela–Kirismäki ja Helsinki–Pietari-radan sekä Saarijärvi–Haapajärvi-radan korjaaminen.

Lisäksi lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan rahoitusta liikenteen kehittämishankkeille yhteensä 352 miljoonan euron valtuutta ja 71 miljoonan euron määrärahaa.

Ehdotettavat hankkeet ovat Kouvola—Kotka/Hamina-radan parantaminen, Iisalmi—Ylivieska-rataosan sähköistys ja Iisalmen kolmioraide, Joensuun ratapihan parantaminen, vt 3 Hämeenkyrön ohitustie ja vt 8 Turku—Pori (Mynämäen ja Luvian ohituskaistat). Lisäksi Oulun meriväylän rakentamisvaltuutta korotetaan. Helsinki–Tampere-pääradan kehittämisen suunnitteluun ehdotetaan 11 miljoonan euron määrärahaa.

ILMOITUS

Lisäksi lisäbudjetissa on 20 miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien lisäämiseen.

”Rohkaisee investoimaan”

Rakennusteollisuus RT antaa lisäbudjetille kiitosta vientiteollisuuden kuljetusten pullonkaulojen avaamisesta.

– Hallitus ilmaisi haluavansa osoittaa teoilla, että se luo talouspolitiikkaa, joka rohkaisee investoimaan. Lisätalousarviolla haluttiinkin selkeästi tukea teollisuuden investointeja ja kilpailukykyä, ja infrapuoli oli siksi nostettu vahvasti mukaan, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell arvioi.

– Koska vienti vaikuttaa niin keskeisesti Suomen talousnäkymiin, suunta on oikea, ja kokonaiskuvan osalta hallitus on hyvin kartalla. Avaamalla tie- ja rataverkolla nyt olevia vientikuljetusten pullonkauloja vaikutetaan työllisyyteen ja kilpailukykyyn ja kutistetaan väyläverkon korjausvelkaa, infratoimialan johtaja Paavo Syrjö toteaa.

Rakennusteollisuus RT pitää erittäin tärkeänä, että myös pitkän tähtäimen tulevaisuusinvestoinnit raiteisiin saadaan hallituksen ja eduskunnan työpöydälle pikaisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä kaupunkiseutuja yhdistäviä nopeita junayhteyksiä.