Lehtikuva/Mesut Turan

Palkkaerot meillä olivat vuonna 2015 vertailumaiden pienimpiä.

Palkansaajien Tutkimuslaitos julkaisee nyt kolmannen palkkavertailututkimuksen, jossa vertaillaan EU-maiden palkkatasoa ja palkkarakennetta kokoaikatyötä tekevän palkansaajan näkökulmasta.

Tutkimuksen mukaan Suomen palkkataso oli vuonna 2015 ylempää eurooppalaista keskitasoa. Suomen suhteellinen asema ei ole juurikaan muuttunut 2010-luvun alun tilanteesta. Hintatason huomioiminen kuitenkin heikentää asemaamme palkkavertailussa. Palkkaerot meillä olivat vertailumaiden pienimpiä ja pysyivät melko samalla tasolla koko tarkastelujakson 2007–2015 ajan. EU-maissa havaittiin erisuuntaista kehitystä palkkaeroissa. Suurin osa palkkojen kokonaisvaihteluista selittyi taustaryhmien sisäisillä palkkaeroilla.

Ruotsalaiset samalla viivalla

Suomalaisen kokoaikaisen palkansaajan kuukausiansio oli 2015 keskimäärin 3 386 euroa, joka on selvästi EU-maiden keskiarvon, 2 116 euron, yläpuolella. Pienintä palkkaa ansaittiin Romaniassa, suurinta Sveitsissä. Suomea korkeampi keskimääräinen kuukausipalkka oli seitsemässä Euroopan maassa, muun muassa Tanskassa ja Norjassa. Suomen ja Ruotsin keskimääräiset kuukausipalkat olivat lähes samat.

EU-maiden väliset palkkaerot ovat pysyneet suurina, vaikka EU:n yhdentymisen myötä niiden ajateltiin kaventuvan.

Suomi oli vasta kymmenes, kun verrataan ostovoimakorjattuja palkkoja. Ruotsi putoaa Suomen alapuolelle ja Itävalta ja Saksa menevät edelle.

ILMOITUS

Hintatason huomioiminen kaiken kaikkiaan pienentää maiden välisiä palkkaeroja. Ostovoimakorjaus nostaa vertailussa eniten pienipalkkaisimpiin kuuluvia maita. Suomessa nimellisten kuukausipalkkojen keskimääräinen vuotuinen kasvu ajanjaksolla 2007–2015 oli 3,3 prosenttia ja reaalipalkkojen 1,2 prosenttia. Reaalipalkkojen vuotuinen kasvu oli muissa pohjoismaissa hieman voimakkaampaa.

Pienten palkkaerojen maa

Tarkastelujaksolla Suomi pysyi pienten palkkaerojen ja vähäisen matalapalkkatyön maana. Myös muissa pohjoismaissa palkkaerot ja matalapalkkatyön osuudet olivat keskimääräistä pienemmät.

Palkkaerojen suuruuteen vaikuttavat tutkimuksen mukaan osaltaan työehtosopimusten kattavuus ja palkanmuodostuksen koordinaation aste. Pienten palkkaerojen maissa kuten pohjoismaissa järjestäytymisaste on korkea, työehtosopimukset kattavia ja palkanmuodostus koordinoitua. Suurimmat palkkaerot löytyvät maista, joissa palkoista sovitaan varsin hajautetusti.

Merja Kauhanen ja Olli-Matti Laine: Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa, Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 39, 2019. Palkansaajasäätiön rahoittamassa palkkavertailussa palkkoja ja palkkaeroja vertaillaan muun muassa sukupuolen, koulutuksen, ammattiryhmän ja toimialan mukaan sekä analysoidaan eri ryhmien välisten ja sisäisten palkkaerojen merkitystä palkkojen kokonaisvaihtelulle.