Siitä on yli 20 vuotta, kun internet alkoi tulla muidenkin kuin niin sanottujen nörttien tietoon. Näkymät olivat innostavia. Ihmiset pääsevät vapaasti verkottumaan toistensa kanssa ja tieto demokratisoituu. Tiedon valtatie tuo maailmassa vallitsevan älyn tasa-arvoisesti jokaisen ulottuville.
Siinä oli taas yksi visio, jossa unohdettiin, että heikoin lenkki kaiken upean toteuttamisessa on ihminen. Ovat työkalut sitten kaikille yhteiset sirppi ja vasara tai modernein mahdollinen tietotekniikka, niin lopulta niitä käytetään väärin. Ihminen ei mahda luonnolleen mitään.
Internetin pilasi lopullisesti sosiaalinen media, josta tuli narsistien, trollaajien ja sumuttajien leikkikenttä – vihan ja valheen levittämisen kasvualusta.
SDP:n eduskuntaryhmän veropoliittinen asiantuntija Laur Finér tarjosi maanantaina Twitterissä – okei, sosiaalista mediaa voi käyttää toisinkin – havainnollisen oppitunnin siitä, miten tylsähkö ministeriön tiedote muuttuu kohu-uutiseksi, kun sitä ensin vääristellään oikein kunnolla.
Kyse on tällä kertaa siitä, että valtiovarainministeriö lähetti lausuntokierrokselle yritysten maastapoistumisveron. Sen saa halutessaan kuulostamaan kommunistiselta salajuonelta ja juuri niin teki Twitterissä runsaasti huomiota nauttiva keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, kokoomuksen pitkäaikainen taustavaikuttaja.
”Sosialistipoliitikkojen hanke”
”Lakimuutokset turvaisivat Suomen verotusvaltaa tilanteissa, joissa varoja tai yrityksen kotipaikka siirtyy ulkomaille”, VM tiedotti 14.6..
Itse lakiluonnokseen siirtyminen vaatii muutaman klikkauksen. Siitä selviää, että kyse on EU:ssa vuonna 2016 hyväksytyn direktiivin toimeenpanosta.
EU-komissaari Jyrki Kataisen avustajan paikalta keskuskauppakamariin siirtynyt Romakkaniemi kutsui asiaa yritysten jahtaamiseksi.
Nähdäkseni omassa verojärjestelmässämme ja verotuksen tasossa on jo pahasti jotakin vialla jos pitää maasta pakenevia yrityksiä ryhtyä jahtaamaan.
”Yritysten maastapoistumisverotus turvaisi verotuloja” https://t.co/3frbhOWPD7
— Juho Romakkaniemi (@Romakka) 14. kesäkuuta 2019
Kuten tavallista, Romakkaniemen twiitti keräsi paljon kommentteja. Osa oikaisi, että lakiluonnoksessa on kyse EU-järjestelmien yhdenmukaistamisesta, osa puhui sosialismista ja sanoi sen tappavan harkinnan Suomesta yritysten sijaintipaikkana. Lisäksi lakiluonnos yhdistettiin Antti Rinteen hallituksen ”sosialistipoliitikkoihin”, vaikka kyseessä on edellisen hallituksen hanke.
”Yrityksiä jahdataan”
Romakkaniemen twiitti synnytti Uuden Suomen uutisen Uusi vero voimaan jo 1.1.2020 – Yrittäjiä kauhistuttaa: ”Maasta pakenevia yrityksiä jahdataan”. Alkuperäisessä otsikossa lakihanke kaiken lisäksi yhdistettiin Rinteen hallitukseen.
Itse uutisessa laki ja sen tausta kerrotaan asiallisesti, mutta otsikko ja Romakkaniemen kuva luovat vahvan mielikuvan, että uusi hallitus ensitöikseen jahtaa yrityksiä.
Mitä tästä jäi käteen, kysyy Finér.
6/7 Mitä tästä jäi käteen? Väärä tieto levisi enemmän kuin oikea ja jää elämään. Trollit voittivat. Tämä tuskin lisää viranomaisten intoa tiedottaa lakiluonnoksista.
Samaa toki tapahtuu paljon vakavammin Twitterissä joka päivä. Toimittajien toivoisin olevan enemmän hereillä.
— Lauri Finér (@LauriFinest) 17. kesäkuuta 2019
”Väärä tieto levisi enemmän kuin oikea ja se jää myös elämään.”
Toimittajia käytetään hyväksi
Tätä tapahtuu koko ajan muun muassa siksi, että me toimittajat tarvitsemme nopeasti helposti pureskeltavaa aineistoa verkkouutisten täytteeksi. Verkkolehdessä deadline on vähintään kerran tunnissa.
Twiitti on tänä päivänä uutinen. Poliitikot esimerkiksi eivät enää aikoihin ole lähettäneet toimituksiin puhereferaatteja. He twiittavat, tai kun on enemmän asiaa, kirjoittavat Facebookiin tai blogiin. Kun somessa julkaisevalla on asema, siihen tulee helposti uskottua. Tätä taitavat ja nokkelat trollaajat käyttävät hyväksi.
Informaatiosota ja kybervaikuttaminen eivät ole vain jotain, joka tulee Venäjältä. Sitä tekevät myös kotoiset lobbarimme ja jopa osa kansanedustajista ahkerammin kuin varsinaista työtään. Vakavalle yhteiskunnalliselle keskustelulle ja koko demokratialle tämä on tietysti suuri uhka.