Hallitusohjelman mukaan julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ”normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa”.
Valtiovarainministeriön maanantaina julkaisemassa taloudellisessa katsauksessa tavoitteen saavuttaminen on erittäin vaikeaa, koska talouskasvu on heikkenemässä ja myös julkisen talouden rahoitusasema on kääntymässä uudelleen laskuun. Vielä ensi vuonna se vahvistuu.
Tavoite lepää sen varassa, että työllisyysaste saadaan nostettua 75 prosenttiin vaalikauden aikana. Työllisyysasteen vahvistaminen puolestaan edellyttää merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät sekä työvoiman tarjontaa että kysyntää, VM painottaa.
Mitä ne keinot voisivat olla?
VM:n mukaan työmarkkinajärjestöjen pitäisi pystyä sopimaan ”tehokkaista ja mittaluokaltaan riittävistä toimista, joilla työn kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee, rakenteellinen työttömyys alenee ja työvoiman ulkopuolella olevista aiempaa useammat aktivoituvat hakemaan töitä”.
Työmarkkinajärjestöt alkavat etsiä näitä keinoja keskiviikkona.
Lisäksi talouden ja työvoiman kysynnän pitäisi kasvava koko hallituskausi perusuraa nopeammin ja jotta työllisyyden kasvu kohentaisi julkista taloutta, uusien työpaikkojen tulisi syntyä yksityiselle sektorille.
Alle prosentin kasvua ensi vuosikymmenellä
BKT:n kasvun tulisi perusuraan verrattuna olla vuosittain keskimäärin prosenttiyksikön nopeampaa seuraavien neljän vuoden aikana, jotta työllisyys nousisi tarvittavat 60 000 henkeä ennustettua korkeammaksi vuoteen 2023 mennessä. Myös työn tuottavuuden tulisi kasvaa ennustettua nopeammin.
Tänä vuonna VM ennustaa talouskasvuksi 1,6 prosenttia. Sen jälkeen on paljon pilviä taivaalla. Suomen viennin kasvua heikentävät maailmankaupan kasvun hyytyminen ja heikentyneet näkymät Suomen tärkeimmillä vientimarkkinoilla. Vuonna 2020 talouskasvu hidastuu 1,2 prosenttiin ja edelleen 1,1 prosenttiin vuonna 2021. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2022–2023 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin.
– Suomen talouden kasvu on vaimenemassa. Nopeampi kasvu ja korkeampi työllisyys vaatisivat tuhtia kysyntää maailmantaloudessa, maltillista kustannusten nousua Suomessa sekä tehokkaita toimia, joilla työn kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee, rakenteellinen työttömyys alenee ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat aktivoituvat hakemaan töitä, sanoo katsauksen esitellyt osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander VM:stä.