Yhä useamman vanhan ihmisen on vaikea saada tietoa, hoitaa asioitaan ja käyttää eri palveluita. He jäävät digitalisoituvassa maailmassa sivuun täydestä kansalaisuudesta, kansalaisoikeuksista ja niihin kuuluvasta vallasta.
Tätä vakavaa sivuun jäämistä kuvaa sosiaalipolitiikan professori emerita Briitta Koskiahon johtama, SOSTEn julkaisema Ihan pihalla? -tutkimus.
Tutkimus perustuu kansalaistutkijoina toimineiden vanhojen ihmisten kokemuksiin erilaisista palveluista. He havainnoivat arkeaan ja kirjasivat sen ongelmia puolen vuoden ajan.
Tutkimus löysi uuden sosiaalipoliittisen tehtävän.
– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vanhojen sairaiden ihmisten ja omaishoitajien taistelu kotipalvelun byrokratian kanssa oli piinallista luettavaa, professori Koskiaho sanoo.
Tutkimus osoittaa kehityksen yhteiskunnallisia syitä: yhteiskunta on pitkään muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja tämä kehitys jatkuu. Nopea digitalisaatio lisää sitä. Markkinoilla on yhä enemmän erilaisia toimijoita, joita pitää osata kilpailuttaa ja vertailla – esimerkiksi, kun hankkii puhelinta tai turvarannekepalvelua.
Korkea koulutuskaan ei auta
Vanhojen ihmisten elämäntilanteessa on ymmärrettäviä ”pihalle joutumisen” syitä: monet ovat olleet kauan poissa työelämästä – etääntyneet organisaatioista, joissa pysyisi kiinni digitekniikan ja -käytön kehityksessä. Osalla on tietotekniikkaan torjuva tai pelokas asenne. Muut ovat hoitaneet asioita. Selviytymistä vaikeuttavat voimien, näön ja kuulon heikkeneminen sekä sairaudet.
Yhteiskunnan muutoksia ja omaa vanhenemista vastaan ei auta edes korkea koulutus. Vaikka tämän tutkimuksen kansalaistutkijoina toimineet ikäihmiset ovat korkeasti koulutettuja, heille on haastavaa asioida pankin, verottajan, Kelan ja sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Heidän on hankala saada tarvitsemaansa tietoa, ostaa bussi- tai teatterilippuja, käyttää erilaisia automaatteja.
– He ovat kaikki aika lailla avuttomia yhteiskunnan muutosten edessä. Pahinta on, että heidän on vaikea ajaa asioitaan ja käyttää oikeuksiaan sekä hoitaa velvollisuuksiaan, Koskiaho sanoo.
Lisää syrjäytyneitä yhteiskuntaan
Kaikista ikäryhmistä eniten kasvaa 75 vuotta täyttäneiden ryhmä.Koskiaho pohtiikin, tuleeko vanhoista ihmisistä lisää syrjäytyneitä muiden lisäksi, sillä yhteiskunta tuottaa uusia toimintatapoja, joita ei ole rakennettu käyttäjälähtöisesti vaan organisaatio- tai tekniikkakeskeisesti.
Koskiaho muistuttaa, ettei ongelma koske vain vanhoja ihmisiä. THL:n Suomalaisten hyvinvointi 2018 -tutkimuksen mukaan puolella suomalaisista on esteitä käyttää sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluita. Esteet ovat esimerkiksi laitteiden, osaamisen tai vaikkapa kielitaidon puutteita.
Tutkimus käsittelee myös viimeaikaisia hankkeita ja uusia ratkaisuja, joilla neuvonnan ja tuen malleja on kehitelty Suomessa ja myös muissa maissa.
– Digimaailman muutoksen pohdinta on syytä aloittaa ihmisten arjesta, käytännön ongelmista. Sitä tämä tutkimus tekee, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.
Uusi sosiaalipoliittinen tehtävä
Hänen mukaansa kyseessä on keskeinen yhteiskunnallinen ongelma, joka koskee sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustamia ihmisryhmiä.
– Tutkimus esittää ongelmiin ratkaisuehdotuksia, joissa järjestöjen toimintamalleilla on suuri merkitys.
Tutkimus päätyy siihen, että neuvonnan, opastuksen ja avustetun asioiden ajamisen järjestäminen toimivasti kaikkialla maassa on uusi sosiaalipoliittinen tehtävä. Siinä ehdotetaan erityisten senioriluotsien kouluttamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön lisäkoulutusta laaja-alaiseen neuvontaan, opastukseen ja asioiden ajamiseen.
Kuntien keskustoihin tarvitaan laaja-alaisia neuvontakeskuksia, joissa työskentelee senioriluotseja. Niiden lisäksi tarvitaan ihmisten koteja lähelle korttelikeskuksia, joista saa neuvontaa ja vertaistukea.