Uusi sote tulee
Sote-palvelut tuotetaan pääosin julkisina palveluina. Valinnanvapaus Sipilän hallituksen mallilla joutui roskakoppaan.
Palveluista vastaavat maakunnat, joiden päättäjät valitaan vaaleilla.
Palvelut rahoittaa pääosin valtio, mutta maakunnat saavat myös verotusoikeuden.
Palvelusetelit ja henkilökohtainen budjetointi hallitusti käyttöön.
Entinen vasemmistoliiton kansanedustaja ja monissa sote-neuvotteluliemissä keitetty Erkki Virtanen kertoo Rinteen hallituksen sote-uudistuksen askelmerkkien valmistelun olleen helppoa.
Säätytalolla tuli valmista viikossa. Savolaisena Virtanen ei malta olla sanomatta, että ainoa äänestys käytiin, kun soten valmistelijat kävivät porukalla Helsingin kaupungintalolla äänestämässä ennakkoon EU-vaaleissa.
Jo ennen Sipilän hallitusta edeltävällä kaudella sote-valmistelussa mukana ollut Virtanen sanoo, että Rinteen hallitus ei aloita puhtaalta pöydältä sote-uudistusta.
– Paljon pystytään hyödyntämään aikaisempaa valmistelua. Valinnanvapaus ja markkinamalli otettiin pois, sanoo Virtanen.
Valinnanvapautta tulee, mutta hallitusti palvelusetelien ja henkilökohtaisen budjetoinnin muodossa. Selvityksessä on, miten palvelusetelit voivat olla nykyistä laajemmin kaikkien ulottuvilla.
Palvelusetelien käytön laajentuminen voisi tarkoittaa omavastuuosuuksien pienentämistä. Lisäksi kokeillaan muun muassa kehitysvammaisten palveluissa henkilökohtaista budjetointia, joka oli myös edellisen hallituksen tavoitteena.
Terveysasemien jonoja puretaan, hoitoon pääsy helpottuu
Jo ennen Sipilän hallituskautta oli laaja yhteisymmärrys ihmisten tyytymättömyydestä perusterveydenhuoltoon pääsystä. Nyt hallitus lupaa, että kiireettömään hoitoon pääsee viikon sisällä eli seitsemässä päivässä. Samaan aikaan valmistellaan ”tulevaisuuden sotekeskuksia”.
Terveyskeskuksiin on luvattu 1 000 uutta yleislääkäriä ja lisää erikoissairaanhoidon konsultaatiota, uudenlaista johtamista ja nippu muita keinoja madaltaa hoitoon pääsyä.
Sipilän hallituksen aikataulukompuroinneista viisastuneena Rinteen hallitus ei ole sitonut sotekeskuksia eikä soteuudistusta tiettyyn aikatauluun.
Terveyskeskuksien palveluvalikkoa laajennetaan tulevaisuudessa sotekeskuksiksi. Toisin kuin Sipilän hallitus kaavaili, sotekeskuksia ei yksityistetä, vaan vastuu palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta on maakunnilla sote-uudistuksen jälkeen.
Palveluista kuten myös sote-uudistuksen juoksutuksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriössä Krista Kiuru (sd.). Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) vastuulla on sosiaaliturvauudistus. Hän on STM:n ykkösministeri.
Tulevaisuuden sote-keskuksista tulee paljon vartijoita
Sosiaalikeskukset tarjoavat perusterveydenhuollon, hammashoidon, sosiaalityön ja kotihoidon lähipalveluja. Kotisairaala, mielenterveys- ja päihdehuollon palvelut, avokuntoutus ja erilaiset ehkäisevät palvelut neuvoloista aina kansansairauksiin siirtyvät tulevaisuuden sote-keskuksiin.
Sipilän hallituksen aikataulukompuroinneista viisastuneena Rinteen hallitus ei ole sitonut sotekeskuksia eikä soteuudistusta tiettyyn ajankohtaan.
Soteuudistus ja sotekeskusten valmistelu kulkevat rinta rinnan, eli perusterveydenhuollon uudistukset tehdään linjassa sote-uudistuksen kanssa.
Hoidon painopistettä on tarkoitus siirtää erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Virtanen arvioi, että painopisteen siirtyminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ei tapahdu käden käänteensä.
Maakunnat saavat
verotusoikeuden
Hallitusneuvotteluissa sovitut 18 maakuntaa saavat alkuvaiheessa vain sote-palvelut, pelastustoimen ja ensiavun. Lisäksi selvitetään ympäristöterveydenhuollon järjestäminen osana sote-uudistusta.
Laaja yhteisymmärrys on siitä, ettei tällä vaalikaudella maakuntiin tule uusia tehtäviä, vaikka niitä selvitetäänkin. Edellisellä kaudella hallituksen oli tarkoitus siirtää laajasti kuntien ja valtion palveluja maakuntien vastuulle. Eniten huolta tuolloin aiheuttivat ympäristöhallinto ja työvoimapalvelut.
Maakunnat saavat verotusoikeuden. Virtasen mukaan pääpaino rahoituksessa on kuitenkin valtiolla, vaikka maakunnat saavat verotusoikeuden. Hallitusohjelmassa on kirjattu, ettei verotus kiristy maakuntaveron myötä, kuten oli sovittu viime hallituskaudellakin.
Verotusoikeus valmistellaan parlamentaarisesti ensi vuoden loppuun mennessä. Samalla selvitetään monikanavaisen rahoituksen purku, mikä ei ole helppo harjoitus. Rahoitusta on linjaamassa myös kokoomus.
Maakuntavero tullee olemaan 20 prosentin pintaan koko sote-potista. Lisäksi rahoitusta tulee maakunnille lakisääteisistä asiakasmaksuista sekä pääosa valtiolta.
Virtanen arvioi, että soten pitää olla kunnossa ennen kuin monikanavainen rahoitusmalli voidaan purkaa. Sote-palvelujen rahoitusmallin purku tuskin toteutuu tällä vaalikaudella.
Helsinki–Uusimaa erillisselvitykseen
Sipilän sote-uudistuksen kovimmat sote-uudistuksen kuntavastustajat ovat Helsingissä ja Uudellamaalla sekä suurimmissa kaupungeissa.
Rinteen hallitus selvittää erittäin tiukassa aikataulussa tämän vuoden loppuun mennessä Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisun yhdessä alueen kuntien ja kaupunkien kanssa.
Helppoa ratkaisua ei ole. Vastaan tulee muun muassa yhdenvertainen palvelujen järjestäminen perustuslain raamissa. Yhteisymmärrys on, ettei erikoissairaanhoidon palveluja tuottavaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä (HUS) pilkota.
Yhtenä mallina on väläytetty, että lähes 1,6 miljoonan asukkaan alue jaettaisiin sote-uudistuksessa neljään alueeseen.
Selvityksessä on myös kuntien rooli palveluntuottajana, eli sekä kunnat että maakunnat tuottaisivat palveluja. Virtanen arvioi, että tämä johtaisi käytännössä tilaaja–tuottaja-malliin verrattavaan tilanteeseen.
Hyvin todennäköistä onkin, että kunnat tuottavat vain hyvin rajatusti palveluja.
Uusi sote tulee
Sote-palvelut tuotetaan pääosin julkisina palveluina. Valinnanvapaus Sipilän hallituksen mallilla joutui roskakoppaan.
Palveluista vastaavat maakunnat, joiden päättäjät valitaan vaaleilla.
Palvelut rahoittaa pääosin valtio, mutta maakunnat saavat myös verotusoikeuden.
Palvelusetelit ja henkilökohtainen budjetointi hallitusti käyttöön.