Naisvaltaisissa ammattiliitoissa epäillään, ettei ns. Suomen malli toimi, jos se rakennetaan edellisen tulokierroksen mukaiseksi. Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen mukaan Suomen mallissa on vielä paljon tekemistä.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn totesi kesäkuun alussa, että Suomen malli syntyi käytännössä viime tulokierroksella. Palkankorotukset noudattivat kierroksen avanneiden teollisuusliittojen palkankorotuslinjaa.
Tuolloin viime kädessä valtakunnansovittelija piti huolen, että palkankorotukset pysyivät korkeintaan teollisuusliittojen neuvottelemalla tasolla.
Kevään liittokokouksissa ja liittojen valtuustojen kokouksissa on sitä vastoin puhuttu useaan otteeseen naisvaltaisille aloille tarvittavista palkkaohjelmista.
Rönni-Sällinen sanoo, että palkkaratkaisun malli vaatii vielä lujasti töitä.
– Kun kaikki liittyy kaikkeen, olisi hyvä, että pystyisimme luomaan sellaisen neuvottelumallin, joka tuottaa työntekijöille oikeasti ostovoimaa ja turvaa työntekijöiden tasaisen palkkakehityksen pitkässä juoksussa. Millä keinoin se tehdään, on eri asia.
Jäädyttäisi alojen väliset palkkaerot
Rönni-Sällinen huomauttaa, että viime kerralla työnantajapuoli koordinoi tarkasti neuvotteluja valtakunnansovittelijan myötävaikutuksella.
– Tähän liittyy monia ongelmia, esimerkiksi se, miten samaan aikaan pystytään ajamaan solidaarista palkkapolitiikkaa. Ay-liikkeelle on kuitenkin tärkeää, että palkkaerot eivät kasva lisää.
Ratkaisematta on sekin, kuinka alojen välisiä palkkaeroja voidaan ylipäätään muuttaa.
– Eihän voi olla niin, että palkkaerot ovat nämä tästä maailmantappiin. Kenellekään ei missään vaiheessa anneta mitään enempää, Rönni-Sällinen sanoo.
– Näistä pitää pystyä keskustelemaan ja katsoa, mitkä ratkaisut ovat mallin sisällä. Luulen, että tähän tarvitaan lisää ay-liikkeen yhteistä tekemistä ja pohdintaa. Emme voi jättää työnantajan päätettäväksi, mitä Suomen malliin kuuluu.
Ruotsin malli on elänyt koko ajan, Rönni-Sällinen huomauttaa. Muun muassa julkiselle sektorille on tarvittu välillä kovemmat korotukset, jotta työpaikkoihin saataisiin ylipäätään hakijoita.
Korotukset koettava oikeudenmukaisiksi
PAMin varapuheenjohtaja Risto Kalliorinne ottaa esimerkiksi kiinteistöpalvelualan sopimukset. Viime kierroksella jäsenet olivat valmiit työtaisteluihin palkkojen korottamiseksi.
– Se on matalapalkka-ala ja väki oli hyvin kypsää. Neuvottelut päättyivät erimielisinä valtakunnansovittelijalle. Jäsenet olivat pettyneitä, kun tämä löi eteen 1,6 prosentin tarjouksen. Se oli yleinen linja, josta sovittelijan mukaan ei ylitse pääse.
Kalliorinteen mukaan liittojen täytyy tehdä keskenään enemmän yhteistyötä, jotta jäsenet kokevat palkkaratkaisut oikeudenmukaisiksi.
Aiemmilla neuvottelukierroksilla palkkaerojen kasvamista on hillitty sopimalla matalapalkkaisimmille aloille ns. sekalinjan mukaiset korotukset. Tällöin osa korotuksesta tulee euro- ja senttikorotuksina ja osa prosenttien mukaan.
Rönni-Sällinen sanoo, että vaikka sekalinjasta on sovittu lähinnä keskitetyissä ratkaisuissa eli keskusjärjestövetoisilla kierroksilla, mikään ei estä sekalinjan sovittamista Suomen malliin.