Yhdysvaltain puolustusministeriön eli Pentagonin alaisuudessa toimivat asevoimat päästivät vuonna 2017 noin 59 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja.
Jos Pentagon olisi maa, se olisi maailman 55. suurin kasvihuonekaasujen päästäjä. Se olisi suurempi kuin esimerkiksi Portugali, joka oli Global Carbon Atlas -listan sijalla 57.
Suomi oli samana vuonna sijalla 61. Suomen päästöt olivat runsaat 46 miljoonaa tonnia.
Jos Pentagon olisi valtio, olisi se maailman 55. suurin kasvihuonekaasujen päästäjä.
Yhdysvaltalaisen Brownin yliopiston keskiviikkona julkaisema tutkimus (PDF-tiedosto) perustuu Yhdysvaltain energiaministeriön tietoihin, koska puolustusministeriö ei raportoi energiankulutuksestaan kongressille.
Tutkimus on osa yliopiston Costs of War -projektia.
Vuonna 2001 käynnistyneen niin sanotun terrorisminvastaisen sodan alkamisesta vuoden 2017 loppuun Pentagonin päästöt olivat vähintään 1 200 miljoonaa tonnia.
Ilmastotietoinen Pentagon
Suurin osa – 70 prosenttia – Yhdysvaltain sotavoimien energiankulutuksesta aiheutuu lentokoneiden, panssarivaunujen ja muiden sodankäyntivälineiden sekä kuljetusten polttoaineiden käytöstä. Tämän jälkeen tärkein lähde on asevoimien hallussa ympäri maailmaa olevien yli 560 000 rakennuksen energiankulutus.
Yhdysvaltain puolustusministeriö on maailman suurin yksittäinen institutionaalinen polttoaineen kuluttaja.
Costs of War -projektin apulaisjohtaja Neta Crawford kirjoittaa Conversation-julkaisussa, että Yhdysvaltain asevoimien päästöt ovat kuitenkin vähentyneet huippuvuoden 2004 jälkeen, jolloin ne olivat yli 80 miljoonaa tonnia.
Armeija on erityisesti vuoden 2009 jälkeen lisännyt uusiutuvan energian käyttöä, parantanut rakennusten eristystä ja vähentänyt lentokoneiden tyhjäkäyntiä kiitoradoilla.
Siitä huolimatta asevoimien päästöt ovat yhä massiivisia. Crawford näkeekin tietyn ironian tämän ja sen välillä, että Pentagon itse on arvioinut ilmastonmuutoksen merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle tammikuussa kongressille antamassaan raportissa.
Turvallisuusuhka aiheutuu Pentagonin arvion mukaan siitä, että ilmastonmuutos lisää suuria muuttoliikkeitä, konflikteja ja sotia.
”Vihreää sodankäyntiä”
Brownin yliopiston tutkimuksen mukaan asevoimien päästöjen edelleen vähentämisestä olisi monenlaista hyötyä.
Ensinnäkin se tietysti vähentäisi Yhdysvaltain kokonaispäästöjä.
Toiseksi öljyriippuvuuden vähentäminen vähentäisi sekä sotilaallista että poliittista haavoittuvuutta. Yhdysvallat voisi pienentää resursseja, joita se käyttää öljyreittien varmistamiseen erityisesti Persianlahdella.
Kolmanneksi öljyriippuvuuden vähentäminen antaisi tilaisuuden arvioida uudelleen suhteita Saudi-Arabiaan ja muihin alueen öljyvaltioihin.
Neljänneksi vähentämällä polttoaineen käyttöä ja operaatioita öljyn saannin turvaamiseksi voitaisiin vähentää sotilasmenoja ja ohjata varoja tuottavampiin kohteisiin.
Demokraattien presidenttiehdokkuutta tavoitteleva Elizabeth Warren esitti toukokuussa suunnitelmaa, jolla Pentagonin nettopäästöt – paitsi mahdollisilla sota-alueilla – nollattaisiin vuoteen 2030 mennessä.
Monet rauhanaktivistit ja esimerkiksi tietokirjailija Naomi Klein arvostelivat Warrenin ehdotusta. Heidän mukaansa päätavoite pitäisi olla massiivisen puolustusbudjetin leikkaaminen eikä pyrkiminen ”vihreään sodankäyntiin”.
Tässä jutussa on käytetty ilmastokriisin sijasta sanaa ilmastonmuutos, koska siteeratuissa alkuperäislähteissä on käytetty tätä termiä.