C-hepatiitin hoito muuttuu merkittävästi, kun hoito siirtyy erikoissairaanhoidosta paikkoihin, joissa infektiot todetaan, toteaa Munuais- ja maksaliitto tiedotteessaan.
Tavoitteena on hoitaa kaikki tartunnan saaneet maksavaurion asteesta riippumatta. Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että kuntien on kohdennettava hoitoon resursseja, jotta hoito voidaan ulottaa kaikkiin tartunnan saaneisiin.
THL:n asettaman asiantuntijaryhmän valmistelema C-hepatiitin hoitopolku julkaistiin toukokuun alussa.
C-hepatiitin kantajia arvioidaan olevan maassamme tällä hetkellä 22 000. Vuonna 2018 C-hepatiittitartuntoja todettiin 1165. Vuosittain todetaan reilut 1100 uutta tartuntaa, joista suurin osa on 20–29-vuotiailla nuorilla.
Hoito siirtyy perusterveydenhuoltoon
C-hepatiitin hoito on siirtymässä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Jatkossa hoito toteutetaan pääasiallisesti paikoissa, missä infektiot todetaan: perusterveydenhuollossa, päihdepalveluissa, vankiloissa sekä jatkossa myös pistämällä huumeita käyttäviä palvelevissa terveysneuvontapisteissä. Hoidossa käytetään uusia, suunkautta otettavia tehokkaita lääkkeitä, jotka aiheuttavat harvoin haittavaikutuksia.
– Tautitaakan vähentäminen vaatii ennaltaehkäisyn ja tietoisuuden lisäämistä erityisesti nuorille. Työ vaatii yhteistyötä eri toimijoiden kuten kuntien, sairaanhoitopiirien ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Potilasjärjestöt ovat valmiita tarttumaan työhön, mutta tähän tarvittavia resursseja ei ole hoitopolusta riippumatta meille myönnetty, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.
Hoitamattomuus kaikkein kalleinta
C-hepatiitin hoito aiheuttaa kunnille kustannuksia, mutta sen hoitamattomuuden kustannukset ovat vieläkin suuremmat, sanoo Munuais-, maksa- ja elinsiirtopotilaiden eduskunnan tukiryhmän puheenjohtaja kansanedustaja, erikoislääkäri Sari Tanus.
Suomi on sitoutunut WHO:n tavoitteisiin eliminoimaan C-hepatiitti vuoteen 2030 mennessä.
C-hepatiitti tarttuu veren välityksellä. Se on viruksen aiheuttama tarttuva maksasairaus. Viruksen saaneista valtaosalle kehittyy krooninen C-hepatiitti, mikä voi johtaa maksakirroosiin ja altistaa maksasolusyövälle vuosikymmenien kuluessa. C-hepatiittitartunta todetaan verikokeella.
C-hepatiitin eliminointi Suomessa -kokous pidetään eduskunnan pikkuparlamentissa torstaina 13.6. Kokouksessa kuullaan eduskuntaryhmien kannanotot siihen, miten varmistetaan kansallisen C-hepatiittistrategian mukaisen ennaltaehkäisevän työn toimeenpano ja osoitetaan kansalaisjärjestöille ennaltaehkäisevään työhön tarvittavat resurssit sekä siihen, miten varmistetaan kuntien riittävät resurssit hoitaa C-hepatiittitartunnan saaneet.