Suurin osa vasemmistoliiton uusista kansanedustajista oli äänessä heti ensimmäisenä päivänä, kun eduskunta keskusteli hallitusohjelmasta tiistaina kymmenen tunnin ajan.
Uudet edustajat pääosin kertoivat hallitusohjelman itselleen tärkeistä asioista ja puolustivat sitä.
Mai Kivelän mukaan meidän aikamme tullaan muistamaan siitä, miten me onnistuimme vastaamaan käynnissä olevaan ympäristökriisiin.
– Meidän onnistumistamme päättäjinä tullaan tulevaisuudessa mittaamaan ennen kaikkea sen kautta, onnistuimmeko tekemään uskottavaa ilmastopolitiikkaa.
Kivelä sanoi toivoneensa pitkään, että ihmiset laajalti lähtisivät vaatimaan kunnianhimoisia toimia ympäristökriisin ratkaisemiseksi.
– Ja nyt viime aikoina olen ensimmäistä kertaa nähnyt sen toteutuvan. Nyt ensimmäistä kertaa hallitusta lähdettiin muodostamaan niin, että ilmastonmuutokseen vastaaminen otettiin hallitusneuvotteluiden keskiöön. Ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämisestä tehtiin yksi tämän hallituksen päätavoitteista. Kiitos Antti Rinteelle ja SDP:lle hallituksen rakentamisesta niin, että tämä prioriteettijärjestys näkyi.
Kivelän mukaan hallituksella on yhteinen tilannekuva siitä, että ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat ihmiskunnan vakavimpia ongelmia.
– Hallituksella on yhteinen näkemys siitä, että tarvitaan nopeaa systeemistä muutosta. Hallitus haluaa toteuttaa Suomessa ekologisen jälleenrakennuksen ja tehdä tämän siirtymän sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
– Eli nyt onkin meidän vuoromme luoda toivoa, ja toivo syntyy toiminnasta. Nyt on tämän hallituksen aika näyttää, että me myös toimimme. Tulevat vuodet meidän tärkein tehtävämme on lunastaa ne kestävän kehityksen lupaukset, jotka olemme hallitusohjelmassa antaneet.
”Koulutusleikkaukset historiaa”
Veronika Honkasalo sanoi koulutusleikkausten olevan historiaa.
– Tämän hallituksen koulutus- ja sivistyspolitiikan lähtökohtana on suuren hyvinvointivaltiolupauksen päivittäminen tämän maailman ja ajan tarpeisiin. Hallituksen resursoinnit oppimiseen ja sivistykseen noudattavat tätä lupausta. Hetkeä voisi sanoa monella tapaa historialliseksi.
Honkasalon mukaan koulutuksen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat hallitusohjelman läpileikkaavia teemoja. Niiden edistämiseksi on esitetty lukuisia kirjauksia neuvoloista lähtien.
Tasa-arvo ymmärretään hallitusohjelmassa kahdella tavalla: sekä koulutuksellisena tasa-arvona että koulutuksen kykynä lisätä tasa-arvoa laajemmin yhteiskunnassa.
– Tasa-arvo ei siis ole typistettävissä numeeriseksi nollasummapeliksi, niin kuin tässäkin salissa on tänään esitetty, vaan tasa-arvopolitiikalla tähdätään monin eri tavoin siihen, että jokainen yksilö voi taustastaan riippumatta toteuttaa täyttä potentiaaliaan.
”Sopimusyhteiskunta takaisin”
Juho Kauton mielestä oli hienoa olla puhumassa hallitusohjelman puolesta, ”joka pitkästä aikaa rakentaa yhteiskuntaa ottaen huomioon myös heikoimmassa asemassa olevat”.
– Tästä hallitusohjelma ei muuksi muutu vaikka oppositio ohjelmaa yrittää kuinka tulkita ja vääntää mieleisekseen.
– Hallitusohjelma on aina kompromisseja täynnä ja hyvä niin, mutta olemme oikealla tiellä kohti oikeudenmukaisempaa Suomea. Sivistyksemme mittari on, kuinka pidämme huolta ennen kaikkea heistä, jotka eivät siihen itse syystä tai toisesta kykene. Tämä tahtotila onneksi näkyy tässä hallitusohjelmassa.
Kautto myös kehui Rinteen hallituksen palauttavan sopimusyhteiskunnan, missä työmarkkinajärjestöjä kuullaan aidosti.
– Hallitus ei uhkaile pakkolaeilla tai työntekijöiden aseman heikentämisillä ideologisista syistä. Hallitus ei tule romuttamaan yleissitovaa työehtosopimusjärjestelmää eikä puutu työntekijöiden lakko-oikeuteen. Ymmärrettävästi tämä erityisesti kokoomusta riepoo. Uskomme ennen kaikkea yhteiseen sopimiseen, sopimisen kulttuuriin, jonka avulla Suomi on vuosikymmenten aikana nostettu erääksi maailman vauraimmaksi ja turvallisimmaksi maaksi.