Lehtikuva/Mikko Stig

Työmarkkinajärjestöjen eläkesopimus toisi EK:n laskujen mukaan 9 000 työpaikkaa.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat tehneet valtiovallalle ehdotuksen vuoden 2017 eläkeuudistuksen jatkotoimista.

Jos hallitus hyväksyy esitykset, lapsen eläkkeen maksamisaikaa pidennetään 2 vuodella 20 ikävuoteen. Leskeneläke muutetaan määräaikaiseksi ja sitä saavat jatkossa myös avolesket tietyin edellytyksin.

Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden eli niin sanotun eläkeputken alaikäraja nostetaan vuodella vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä. Koska vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee laskelmien mukaan yli 65 vuoden, työttömyyspäivärahan ja sairauspäivärahan saamisen yläikärajaa nostetaan.

SAK:n työura- ja eläkeasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari toteaa SAK:n blogissajärjestön lähtökohtana olevan se, että ikääntyneiden työttömien toimeentulo pitää turvata. Tämä lähtökohta hänen mukaansa toteutuu työmarkkinajärjestöjen nyt sopimassa työttömyysturvan lisäpäivien ikärajan nostossa.

Näätsaaren mukaan aiemmin tänä vuonna valmistuneessa selvityksessä todettiin, että ikääntyneiden työvoimaan osallistuminen ja työllisyys on parantunut koko 2000-luvun ajan.

ILMOITUS

”Näyttää siltä, että aina lisäpäiväoikeuden ikärajan siirryttyä on oikeuden menettäneissä ikäryhmissä työllisyys vahvistunut. Lisäpäivät ovat selvityksen mukaan saattaneet johtaa irtisanomisten kohdentamiseen nimenomaan ikääntyneisiin työntekijöihin.”

Ikärajaa ollaan nyt nostamassa vuodella, mutta muilta osin lisäpäivät säilyvät.

EK:n mukaan ratkaisua helpotti, että alaikärajan noston työllisyysvaikutukset ovat merkittävät: työllisyys kohenee pitkällä aikavälillä 9 000 henkilötyövuodella, työllisyysaste nousee 0,2 prosenttiyksikköä ja työttömyysaste laskee 0,3 prosenttiyksikköä.

Esityksiä asiasta odotetaan eduskuntaan syksyllä.