Liisa Valonen

Uuden hallituksen työllisyystavoite on kunnianhimoinen, mutta STTK:n mukaan välttämätön saavuttaa, jotta hyvinvointipalveluiden rahoitus turvataan.

Hallitus haluaa työllisten määrän lisääntyvän yhteensä 60 000 henkilöllä ja se on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa sekä työmarkkinajärjestöjen esityksillä että hallituksen muilla toimilla.

STTK:n hallitus keskusteli maanantaina 10.6. hallitusohjelman työllisyystavoitteesta ja keinoista siihen pääsemiseksi.

– Tavoitteen saavuttamisen ytimessä on kestävä talouskasvu. Jos talous kehittyy myönteisesti, 75 prosentin työllisyystavoite ei ole mahdoton. Suomen taloutta heiluttavat aina myös euroalueen ja maailman talouden tuulet, jotka viime vuosina ovat olleet osin arvaamattomia ja voivat nopeastikin muuttaa talouskehitystä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa.

Hän jatkaa, että talouskasvua ei kuitenkaan pidä tavoitella ilman, että sen ilmastovaikutukset ja oikeudenmukainen siirtymä kestävää taloutta kohti otetaan huomioon.

Työllisyys on muutakin kuin prosentteja

ILMOITUS

STTK korostaa, että työllisyysasteen nostamisessa ei voida tuijottaa vain prosentteja.

– Myös työelämän ja työpaikkojen laatua on työurien pidentämiseksi parannettava.

Kotimaisten työllisyystoimenpiteiden ytimessä on STTK:n mielestä oltava ennen kaikkea panostukset aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja työllisyyspalveluiden tehostaminen.

– Resursseja on vahvistettava vastaamaan pohjoismaista tasoa ja ne on kohdennettava oikein. Erityistä huomiota tarvitsevat vaikeasti työllistyvät kuten ikääntyvät ja nuoret työntekijät, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat ja osatyökykyiset. Palkkatuen käyttöä on lisättävä ja samalla karsittava sen käyttöön liittyvää tarpeetonta byrokratiaa, Palola korostaa.

Kohtaanto-ongelma kahtaalla

Suomea vaivaa kahtalainen kohtaanto-ongelma: työvoima ei liiku eikä työ aina kohtaa osaavaa tekijää.

– Työvoiman liikkuvuutta voidaan lisätä esimerkiksi kasvattamalla työmatkoihin kohdistettavaa verovähennystä määräajaksi. Muutosturvaa on parannettava muun muassa vahvistamalla irtisanottujen ja työttömien mahdollisuuksia parantaa osaamistaan. Työssä olevien osaamisvajeen parantamiseksi tarvitaan työn ohessa tapahtuvaa taitojen syventämistä ja laajentamista.

Suomalaisia syntyy kovin vähän, ja toisessa päässä väestö ikääntyy. Tämä on haaste, joka ei ratkea taikatempuilla eikä nopeasti.

– Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Osaavien ja ammattitaitoisten työntekijöiden työperäisen maahanmuuton vahvistaminen ja lisääminen on STTK:n mielestä tärkeää, puheenjohtaja Antti Palola esittää.