Uusi hallitusohjelma on asettanut Suomelle tiukat päästötavoitteet, joiden toteuttamiseen Akava toivoo kansalaisten osallistuvan jatkossa aktiivisemmin.
Akava on laatinut yhdessä jäsenliittojensa kanssa ilmastolinjaukset.
Uuden hallituksen ilmasto-ohjelma on Akavan yhteiskunta-asioiden päällikön Vesa Vuorenkosken mukaan erittäin kunnianhimoinen.
Palkansaajien näkemykset on ilmastostrategian valmistelussa otettava huomioon paremmin.
– Suomi voi näyttää esimerkkiä kehittämällä ilmastonmuutokseen liittyviä tuotteita ja palveluita, joille on kansainvälistä kysyntää. Innovaatiot ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi voivat luoda suomalaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimia merkittävänä talouskasvun lähteenä, hän toteaa.
Oppiaineisiin ilmastonmuutoksen sisältöjä
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastotoimet edellyttävät, että osaamisen tasoa parannetaan. Akava korostaa, että koulutusjärjestelmää on uudistettava siten, että eri koulutusasteille ja oppiaineisiin kehitetään ilmastonmuutoksen torjunnan sisältöjä, jotka perustuvat tutkimukseen.
Ilmastonmuutoksen torjunnasta pitää järjestön mukaan tehdä kansalaistaito ja kaikki suomalaiset on saatava osallistumaan ilmaston hyväksi tehtävään työhön.
Kansalaisia tulee Vuorenkosken mukaan sitouttaa nykyistä enemmän ilmastopolitiikan toimenpiteiden suunnitteluun ja valmisteluun. Ja palkansaajien näkemykset on ilmastostrategian valmistelussa otettava huomioon paremmin.
Akava toivoo, että osallistavan ilmastopolitiikan edistämiseksi työpaikoilla lisätään työnantajien ja työntekijöiden välistä vuoropuhelua toimenpiteistä, joilla vähennetään päästöjä.
– Koska Akavan jäsenet toimivat asiantuntija- ja johtotehtävissä, heillä on mahdollisuus vaikuttaa työssään laajasti ilmastotoimiin, toteaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
Akavan linjauksen mukaan Suomen tulisi saavuttaa hiilineutraalius viimeistään vuonna 2040. Euroopan unionin ilmastotavoitteita on Akavan mukaan uudistettava, jotta EU saavuttaa hiilineutraaliuden selvästi ennen vuotta 2050.