Kosovon kriisi ratkesi kesäkuussa 1999. Jugoslavian presidentti Slobodan Milošević hyväksyi 3.6. ehdoitta presidentti Martti Ahtisaaren ja Venäjän Balkan-lähettilään Viktor Tšernomyrdinin esittelemän rauhansuunnitelman.
Oli aika tarkastella, mistä kaikesta muusta kuin albaanipakolaisten auttamisesta Naton kuukausia jatkuneissa ilmapommituksissa oli kysymys. Pommit osuivat myös siviilikohteisiin ja öljynjalostamoon, joka oli kaukana kriisialueelta.
KU:n Pintaa syvemmältä -palstalla Johan von Bonsdorff piti yhtenä tapana tarkastella asiaa Yhdysvaltojen vanhenevien asevarastojen tyhjentämisenä. Maan uuteen maailmanstrategiaan kuului laaja varusteluohjelma, joka tähtäsi varustelumenojen kasvattamiseen yli 600 miljardilla markalla seuraavalla vuosikymmenellä.
Yhdysvallat hylkää globaalin yhteistyön ja asettaa tilalle sen itsensä päätettävissä olevan voimankäytön, von Bonsdorff kiteytti.
Nato jatkoi Miloševićin antautumisesta huolimatta pommituksia vielä useita päiviä. Konflikti päättyi vasta 8.6.