Nyt lupausten toimeenpanoa täytyy järjestön mukaan parantaa EU-rahoilla, kuten rakennerahastoilla sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastolla sekä kokoamalla kala- ja vesiasioiden hallinto yhteen keskusvirastoon.
Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä Rinteen hallitusohjelma jatkaa edellisten hallitusten hyvää työtä kestävän kalastuksen ja virtavesien puolesta.
Vesiluvat luvattomillekin padoille
Hallitusohjelman mukaan vesilaki on päivitettävä niin, että se ulottaa kalatalousvelvoitteet niin sanottuihin nollavelvoitelaitoksiin. Vesilain muutos perustuu Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön ja WWF:n pari vuotta sitten tekemään aloitteeseen.
Luonnonsuojeluliitto vaatii myös, että vesilaki päivitetään siten, että vesiluvat kalanhoitovelvoitteineen tehdään niillekin padoille, joilla ei ole ollenkaan lupaa. Tällainen pato on esimerkiksi Helsingin Vanhankaupunginkoski. Vanhoja vesilupia on myös päivitettävä EU:n vesipuitedirektiivin takia, kuten Ruotsissa hiljattain päätettiin tehdä.
Vaelluskalakantojen elvytysohjelma
Hallitusohjelmassa muun muassa luvataan käynnistää kansallinen ohjelma vaelluskalakantojen elvyttämiseksi, jatkaa luontaisen kierron palauttamista rakennettuihin vesistöihin kansallisen kalatiestrategian pohjalta sekä purkaa vaellusesteitä ja kunnostaa kalojen lisääntymisalueita.
- Selvää on, että uusia patoja ei pidä tehdä, kun vanhoja jo puretaan. Valtion täytyy käyttää omistajaohjausta esimerkiksi Kemijoki Oy:ssä, jotta Sierilän voimalaa ei rakenneta, erityisasiantuntija Tapani Veistola korostaa.
Yksi tärkeä osa hallitusohjelman lupausten ja tavoitteiden toteuttamista on virkamiesten kokoaminen yhteen virastoon. Veistolan mukaan kala- ja vesivirkamiehet on tärkeää kerätä yhteen keskusvirastoon, jotta vesivoimalaitosten lupien päivittämistä voidaan kiirehtiä.
– Tällainen virasto olisi Sipilän hallituksen aikana suunniteltu valtion lupa- ja valvontavirasto. Vähiä virkamiehiä ei ainakaan pitäisi hajottaa maakuntiin.