Lehtikuva/Delil Souleiman

SPR: Kalifaatissa asuneita äitejä ja lapsia kohdeltava sota-alueelta palaajina.

Syyrialaisella Al-Holin pakolaisleireillä on Punaisen Ristin arvion mukaan 74 000 ihmistä, joista 90 prosenttia on naisia ja lapsia. Leirillä olevien suomalaisten naisten ja heidän lastensa palauttaminen Suomeen herättää intohimoja naisten Isis-kytkennän takia.

Terrorismin tutkija Laura Malkki Helsingin yliopistosta muistuttaa, että uhkaa kasvattaa, jos palaajia kohdellaan huonosti. Sekä palaajien omaisten että suuren yleisön pitää voida luottaa, että viranomaisten ratkaisut ovat oikeudenmukaisia.

Leirien avustustyöntekijöillä ei ole mahdollisuuksia ottaa selville avustettavien mahdollisia kytkentöjä ihmisoikeusrikkomuksiin.

Ihminen tuomitaan vain teoista, joihin hän on itse syyllistynyt.

Tutkijoiden mukaan palaajat voidaan jakaa ainakin kolmeen ryhmään. Pettyneet ja toiminnasta irtautuneet haluavat sopeutua takaisin yhteiskuntaan. Myös aatemaailman jakajat, mutta toiminnasta irtautuneet pystyvät sopeutumaan. Sen sijaan aatemaailman jakajat ja jihadistisessa liikkeessä jatkavat voivat olla uhka. Malkki tähdentää, että jihadistisessa liikkeessä jatkaminen ei aina tarkoita väkivaltaa, vaan kyse voi olla myös käännytystyöstä.

Iskut halutaan näyttäviin kohteisiin

Suomi ei Malkin mukaan ole korkealla terroristien kohteena. Voimat käytetään mieluummin näyttävämpiin kohteisiin Keski- ja Etelä-Euroopassa.

ILMOITUS

Pääasiassa terroriin liittyvä toiminta on Suomessa väkivallatonta terroristien ja terrorististen liikkeiden tukemista. Syyrian ja Irakin sota ovat lisänneet tukijoiden määrää 2010-luvulla.

Suojelupoliisin tarkkailulistalla on noin 400 henkilöä. Heistä pääosan arvellaan olevan mukana jihadistisessa toiminnassa.

Yksittäiset henkilöt ovat kuitenkin syyllistyneet terroritekoihin Suomessakin. Yksi teoista eli Turun puukotukset oli jihadistinen isku.

Alakulttuuri on yhä vahva

Malkin ja muiden tutkijoiden mukaan jihadistien avainaktiivien määrä on Suomessa pieni. Määrän odotetaan kasvavan, jos vierastaistelijat palaavat takaisin Suomeen. Kalifaatti on säilynyt edelleen virtuaalimuodossa ja aate elää.

Palaavat vierastaistelijat saavat aiempien tutkimusten mukaan yhteisössään arvostetun aseman avainaktivisteina. Kyse on myös alakulttuurista.

Toisaalta vain vähemmistö konfliktialueilta Eurooppaan palanneista vierastaistelijoista on syyllistynyt terrori-iskuun tai sen valmisteluun. Tällöin iskut tehdään heti paluun jälkeisinä ensimmäisinä kuukausina ja ne ovat tavallista tuhoisampia ja ammattitaitoisesti laadittuja.

Kokonaan uusi tilanne edessä

Malkki huomauttaa, konfliktialueilta palaavista vierastaistelijoista osa jättäytyy kokonaan pois terrorismiverkostoista. Syyriasta ja Irakista on jo palannut Eurooppaan satoja henkilöitä, mutta he ovat palanneet kesken taisteluiden.

Nyt tilanne on toisen, sillä palaavien määrä on moninkertainen ja paluu ajoittuu konfliktin jälkeen. Vaikutuksia turvallisuusuhkaan on vaikea arvioida.

”Kyse sota-alueelta palaavista”

Suomen Punaisen Ristin mukaan Isis-taistelijoiden suomalaisiin vaimoihin ja heidän lapsiinsa tulee suhtautua samoin kuin muihinkin sodan oloista palaaviin.

SPR:n oikeudellinen neuvonantaja Jani Leino muistuttaa, että kansanmurhissakin tuomituiksi joutuu vain korkein johto. Taistelijoille aamupuuroa keittäneihin tulee suhtautua kuten muillakin sota-alueella työskennelleisiin.

Leinon mukaan kyse on ollut sota-alueesta, johon tulee soveltaa kansainvälisen oikeuden mukaisia sotaa koskevia säännöksiä. Hän painottaa, että Suomen tulee noudattaa oikeusvaltioperiaatetta. Muutoin syyllistymme samankaltaiseen omavaltaisuuteen, josta moitimme Kalifaattia ja Isis-taistelijoita.

Syytteeseen ei voida laittaa teosta, jota ei ole tekohetkellä määrätty rangaistavaksi. Ihminen tuomitaan vain teoista, joihin hän on itse syyllistynyt. Kaikki ihmiset, jopa rikolliset, ovat oikeutettuja inhimilliseen kohteluun, Leino mainitsee.

Kalifaatin alueelta palaajien asemasta keskusteltiin Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa Kalifaatin jälkeen: Isisin vapaaehtoiset ja heidän perheensä kansainvälisen politiikan ja oikeuden näkökulmasta.