Lehtikuva/Hannu Rainamo

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ottaa askeleen asevaraisesta turvallisuuskäsitteestä laajemman ja globaalimman turvallisuuspolitiikan suuntaan.

Suomi haluaa olla kokoaan suurempi maailmalla. Kykyä tarjota kriisinhallintakapasiteettia lisätään ja rakennetaan kokonaisuutta kriisinhallinnasta rauhanvälitykseen ja jälleenrakentamiseen.

Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi. Tätä kirjausta vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson piti tärkeänä Ylelle antamassaan haastattelussa.

Nato-optio pysyy tämänkin hallituksen ohjelmassa, mutta aavistuksen loivempana kuin aikaisemmin. Tiedotustilaisuudessa tuleva pääministeri Antti Rinne (sd.) ilmoitti, että Nato-option luonne ei muutu.

Suomi ei vie enää jatkossa aseita ihmisoikeusloukkaajille eikä sotaa käyviin maihin.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa pidetään keskeisinä ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Rinteen hallitus tekee eroa edellisen hallituksen ihmisoikeuspolitiikkaan lisäämällä suvaitsevaisuutta.

Hornetit korvataan, sotilasharjoituksiin osallistutaan

Tuleva hallitus on sitoutunut korvaamaan poistuvat hornetit. Hankittavien koneiden määrää ei tässä vaiheessa ilmoiteta.

ILMOITUS

Hallituskaudella laajennetaan kahdenvälistä ja alueellista puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Tämä on jo perua aikaisempien hallitusten ajoilta, samoin kuin transatlanttisen yhteistyön kehittäminen ja yhteistyön lisääminen Norjan kanssa.

Paljon arvostelua herättänyttä osallistumista kansainvälisiin sotilasharjoituksiin jatketaan. Osallistuminen harkitaan tapauskohtaisesti kansallisen puolustuksen, Suomen omien intressien ja harjoituksista saatavan hyödyn pohjalta.

Rinteen hallituksella kynnys osallistua lienee korkeampi kuin edellisellä, jolloin puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) veteli naruja.

Globaalit uhat mukaan puolustuspolitiikan arvioon

Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius on toiveikas, että hallitusohjelman kirjauksen mukaan uutta puolustuspoliittista selontekoa ohjaa ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteon tilannekuva ja toimintaympäristön analyysi.

– Viime vuosina selontekojen globaali tilannearvio ja sotilaallisen turvallisuuden resursoinnit ovat menneet eri polkuja. Ilmastonmuutosta ja kyberuhkia sekä väestöliikkeitä on torjuttu hävittäjillä ja reserviharjoituksilla, toteaa Lodenius.

Suomi ei veisi enää jatkossa aseita ihmisoikeusloukkaajille eikä sotaa käyviin maihin, kirjataan myös hallitusohjelmaan.

– Tämä voisi auttaa käytännössä asevientikäytäntöjemme muuttamisessa. Sen sijaan ydinasekieltosopimukseen liittymisen optio jäi nyt toivottua ja laimeammaksi ja epämääräisemmäksi. Se on kuitenkin optiona ja harkinnan kohteena, arvioi Lodenius

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen roolin korostamista hän ihmettelee.

– Jotta hallitusohjelma ei olisi liian edistyksellinen, on maanpuolustusjärjestöjen roolia korostettu. Ajatus suomalaisten maanpuolustustahdon ylläpidon sitomisesta maanpuolustusjärjestöjen riittävien resursseihin on outo, sanoo Lodenius.

Perinteinen selättää modernia maanpuolustuksessa

Hallitus asettaa laajapohjaisen parlamentaarisen komitean selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä. Tavoitteena on korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja kansalaisten yhdenvertaisuudenvahvistaminen.

Palvelusta suorittavien mahdollisuuksia yhdistää siviilielämä ja palvelus kehitetään. Naisten edellytyksiä suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus ja palvella puolustusvoimissa parannetaan muun muassa tasa-arvotyöllä ja lisäämällä tietoisuutta naisten asepalveluksesta.

Lodeniuksen mukaan asevelvollisuusjärjestelmän sukupuolittuneisuutta asevelvollisuuden piirissä olevat nuoret eivät ymmärrä. Hän ei pidä myöskään ratkaisuna, että asepalvelukseen kutsuttavien määrää lisättäisiin.

– Rauhanliitto pitää itsestään selvänä, että naisten militarisoinnille ei ole tarvetta. Jo nyt sotilaskoulutetaan ihmisiä, joille ei ole mitään tehtäviä sodan ajan varautumissuunnitelmissa.

Puolustusvoimien henkilöstä lisätään 100, ja kertausharjoituksia kasvatetaan 20 prosentilla.

– Nämä kirjaukset osoittavat, että ei olla valmiita päättämään, haluaako Suomi sotilaallisen, modernilla teknologialla varustetun armeijan, vai halutaanko edelleen vaalia ja rahoittaa identiteetti- ja historiasyistä isoa kansanarmeijaa, sanoo Lodenius.