Ilkka Solanterä

Hallitusohjelman metsälinjaukset ovat Metsäteollisuus ry:n mukaan maltillisia, mutta aikaistettu hiilineutraalisuustavoite voi uhata ilmastomyönteisiä tuotteita valmistavan metsäteollisuuden näkymää tulevaan.

Hallitusohjelma kääntää Metsäteollisuus ry:n mielestä suomalaisen metsäteollisuuden kustannukset nousuun, mikä heikentää teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä ja katkaisee kahden edellisen hallituksen päätösten toimintaympäristöä vahvistaneen kehityksen.

– Syntymässä olevan hallituksen kuva taloustilanteesta on valitettavasti aivan liian toiveikas. Hallitusohjelman talouden tilannekuvaa, julkisten menojen lisäyksiä ja verojen kiristämistä koskevat linjaukset eivät vastaa näköpiirissä olevan, heikkenevän kansainvälisen suhdannetilanteen näkymiin, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen arvioi.

Kestävästi järjestetty julkinen talous on Suomen kansantalouden peruspilari, joka parhaiten turvaa suhdanneheilahtelujen ja ikärakenteen aiheuttamilta paineilta. Tätä pilaria hallituksen ohjelma ei tue.

Työelämän rakenneuudistukset pysähtyvät

Hallitus ilmoittaa sitoutuvansa työllisyysasteen nostamiseen 75 prosenttiin, mutta ei esitä sen paremmin työn kysyntää, tarjontaa tai niiden kohtaantoa edistäviä toimenpiteitä. Suomalaisyritysten toimintaedellytyksiä rasittavaan heikkoon työrauhaan ei Jaatisen mukaan ole luvassa parannuksia ja työelämän sääntelyn kiristäminen vähentää työllistämisedellytyksiä.

– Huolestuttavaa on, että ohjelma ei tunnu vastaavan uskottavilla keinoilla työllisyystavoitteeseensa, joka olisi perusedellytys julkisen talouden rahoituspohjan vahvistamiseksi, Jaatinen jatkaa.

ILMOITUS

Teollisuuden energiakustannukset kasvavat

Sekä Sipilän hallitus että sitä edeltänyt Kataisen-Stubbin hallitus pidättäytyivät johdonmukaisesti teollisuuden kustannuksia kasvattavista toimista. Tämä oli kirjattuna hallitusohjelmaan, mikä antoi yrityksille ennustettavan näkymän vaalikaudeksi. Nyt tällaista kirjausta ei ole, harmittelee Jaatinen.

– Lisäksi uusi hallitus on ensi töikseen asettamassa teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä heikentäviä rasitteita kuten energia- ja polttoaineverojen kiristyksiä sekä synnyttämässä epävarmuuden päästökauppakompensaation jatkosta.

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite laskea teollisuuden sähkövero EU-minimiin on toteutuessaan myönteistä, mutta sen rahoittamiseksi valmisteltava energiaverotuksen kokonaisuudistus uhkaa Metsäteollisuus ry:n mukaan kiristää lämmityspolttoaineiden veroja huomattavasti. Tehtaiden energiaratkaisut ovat erilaisia ja siirtyminen kohti sähköä vaatii pitkän, useiden vuosien siirtymäajan.

– Nyt on vaarana, että toteutettava energiaverouudistus rapauttaa suuresti useiden metsäteollisuuden tehtaiden toimintaedellytyksiä. Hallitusohjelman linjaukset ovat teollisuuden osalta ristiriitaisia ja osin toisiaan korville lyöviä. Teollisuus tarvitsee kansainvälisestä kustannuskilpailukyvystä huolehtivan toimintaympäristön samaan aikaan kun pitkän aikavälin reaalisesta kilpailukyvystä huolehditaan, toteaa Jaatinen.

Päästökauppakompensaation jatko epäselvä

Suomi on keskeisten kilpailijamaiden tavoin ottanut käyttöön päästökaupasta aiheutuvan sähkön hinnan nousun kompensaation, jolla palautetaan päästökaupan huutokauppatuloja energiaintensiivisille toimialoille. Hallitusohjelmasta puuttuu nyt selkeä maininta päästökauppakompensaation jatkosta, mikä luo epävarmuutta yrityksille.

Metsäteollisuus ry kiittelee perusväylänpitoon tulossa olevaa pysyvää vuotuisen 300 miljoonan euron lisärahoitusta, 250 miljoonan euron kiristykset polttoaineveroihin sen sijaan vahingoittavat Suomen viennin kilpailukykyä.

Hiilineutraalius 2035 haastava tavoite

Tuleva hallitus toivottaa metsäteollisuuden mahdolliset investoinnit tervetulleiksi. Ohjelmassa ei ole suoria linjauksia rajoittamaan metsin kestävää talouskäyttöä, vaikka vaalien alla aiheesta keskusteltiin vilkkaasti. Hiilinieluja halutaan puunkäytön rajoitusten sijaan kasvattaa mm. aktiivisella metsien hoidolla, kasvukyvyn ja terveyden parantamisella, metsityksellä sekä torjumalla metsäkatoa.

– Puu on uusiutuva raaka-aine, josta valmisteluilla tuotteilla voidaan vähentää fossiilisten materiaalien käyttöä ja torjua ilmastonmuutosta. Aiempien hallitusten vahva tahtotila biotalouden edistämisestä näyttää pudonneen uuden hallituksen agendalta, pahoittelee Jaatinen.

Uuden hallituksen tavoite saavuttaa hiilineutraalisuus Suomessa vuoteen 2035 mennessä on äärimmäisen haastava. Aikataulu on 10 vuotta kireämpi kuin esimerkiksi Ruotsilla. Jaatisen mukaan on olemassa suuri riski, että tavoite ohjaa tekemään Suomessa päätöksiä, jotka rajoittavat tulevaisuudessa metsien talouskäyttöä.

– Tällä on negatiivinen vaikutus investointi-ilmapiiriin. On erittäin tärkeää, että metsäteollisuuden valmistamien tuotteiden positiiviset ilmastovaikutukset otetaan huomioon toimenpiteitä valmisteltaessa.

Hallitus aikoo laatia yhteistyössä alan toimijoiden kanssa toimialakohtaiset tiekartat vähähiilisyyteen, ja ne halutaan sovittaa yhteen uusien ilmastotoimien kanssa. Metsäteollisuus ry lähtee mielellään mukaan tällaiseen prosessiin ja toivoo, että ilmastotoimien rinnalle sovitetaan yhteen pitkäjänteinen kilpailukyvyn turvaaminen ja raaka-aineen saatavuus.