– Talous-, työllisyys-, EU- ja ilmastopolitiikan haasteet eivät odota. On tärkeää, että hallitus sitoutuu vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, asettaa tavoitteekseen 75 prosentin työllisyysasteen ja suhtautuu ilmastonmuutoksen torjuntaan kunnianhimoisesti, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
STTK:lle keskeiset tavoitteet toteutuvat hallitusohjelmassa hyvin. Työllisyyden parantamiseksi esitetään useita keinoja, kuten aktiivista työvoimapolitiikkaa, kohtaanto-ongelmien lievittämistä ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
– Työllisyyttä tukee myös STTK:n pitkäaikainen tavoite työikäisen väestön ja työelämän osaamistarpeisiin vastaavan jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien kehittäminen.
Tuloverotuksen linjat hyödyttävät pieni- ja keskituloisia, mikä kannattelee ostovoimaa ja tukee työllisyyttä.
– Tavoite tiivistää veropohjaa ja uudistaa verotukien rakennetta on kannatettava. Energia-, kulutus- ja liikenteen verojen muutosten vaikutukset pieni- ja keskituloisille on huomioitava osana tuloverotusta.
Hallituksen tuki sopimusyhteiskunnalle on tervetullut luottamuksen vahvistamiseksi työmarkkinoilla. Työelämän hyvinvointia edistämällä, epävarmuuksia karsimalla ja työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia parantamalla vahvistetaan työelämän laatua.
YT-lain uudistaminen tärkeää
– Yhteistoimintalain rakenteellinen ja sisällöllinen uudistaminen on tärkeää tuottavan työelämän edistämiseksi. STTK kannattaa uudistuksen tavoitteita lisätä henkilöstön tiedonsaantia, vaikutusmahdollisuuksia, jatkuvaa vuoropuhelua sekä työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen edistämistä.
Työelämä-, perhevapaa- ja sosiaaliturvauudistuksiin sekä työllisyyspalveluiden ja työttömyysturvan uudistamiseen tähtäävät lainsäädäntötyöt on saatava ripeästi liikkeelle.
– Toivomme rakentavaa ja luottamuksellista vuoropuhelua hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välille. Paluu aitoon ja toimivaan kolmikantaiseen lakivalmisteluun on myönteinen asia, Palola korostaa.
Tasa-arvoloikka mahdollinen
Hallitusohjelma luo STTK:n mielestä mahdollisuudet todelliseen tasa-arvoloikkaan.
– Samapalkkaisuusohjelman jatko, palkka-avoimuuteen tähtäävät toimet, raskaussyrjinnän ehkäiseminen ja perhevapaauudistus ovat tämän loikan tärkeimmät elementit.
Koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta päätökset oppivelvollisuuden pidentämisestä ja toisen asteen opintojen maksuttomuudesta ovat askeleita oikeaan suuntaan.
– Opetuksen ja koulutuksen perusrahoituksen turvaaminen on tervetullut päätös, mutta aiempia koulutuksen rahoituksen leikkauksia se ei korvaa, Palola sanoo.