Vaalien jälkeen europarlamentti on aikaisempaa rikkonaisempi. Maahanmuuttovastaiset äärioikeistolaiset ja oikeistopopulistit pyrkivät muuttamaan EU:n linjaa mieleiseensä suuntaan.
VTT Hanna Tuominen, valtio-opin yliopisto-opettaja Turun yliopistosta ja ulkoministeriössä työskentelevä erityisasiantuntija Anna-Kaisa Hiltunen näkevät oikeistopopulististen, maahanmuuttovastaisten ja EU-kriittisten puolueiden vahvan kannatuksen luovan vaikeat olosuhteet EU-maiden yhteisten päätösten aikaansaamiselle ja turvapaikkapolitiikan kehittämiselle.
”Odotettavissa on vahvaa kansallisen toimivallan puolustamista maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Myöskään vastavalitun Euroopan parlamentin aiempaa pirstaloituneempi puoluejakauma tuskin helpottaa yhteisen politiikan muotoilua”, kirjoittavat Tuominen ja Hiltunen politiikasta.fi -blogissa.
Odotettavissa on vahvaa kansallisen toimivallan puolustamista maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä.
Yhteiset pelisäännöt turvapaikkapolitiikkaan
Euroopassa eletään ikään kuin vuoden 2015 tyyppinen maahanmuuttokriisi olisi edelleenkin ajankohtainen. Tuominen ja Hiltunen muistuttavat, että sääntelemätön maahantulo EU:n alueelle on vähentynyt 95 prosenttia syksyn 2015 vilkkaimmista päivistä.
Myös jätettyjen turvapaikkahakemusten määrä on vähentynyt lähes kriisiä edeltäneelle tasolle, toisin kuin poliittisessa retoriikassa annetaan ymmärtää. EU ei ole myöskään kyennyt sopimaan yhteisistä pelisäännöistä turvapaikanhakijoiden kohtelussa.
Kirjoittajat toteavat, että kysymykseen yhteisistä pelisäännöistä ”tiivistyy EU:n arvopohjaisen toiminnan uskottavuus, sillä solidaarisuus sekä jäsenmaiden kesken että erityisesti suojelua etsiviä ihmisiä kohtaan mitataan tässä konkreettisesti”.
Turvapaikanhakijoiden taakanjaon ratkominen jäsenmaiden kesken on EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan tulevaisuuden kannalta ydinkysymys.
EU ulkoistaa vastuuta ulkopuolisille
Kesällä 2018 Eurooppa-neuvoston tekemän linjauksen mukaan eri puolille Välimerta voitaisiin perustaa turvapaikanhakijoiden vastaanotto- ja käsittelykeskuksia. Niiden toteuttamisesta ei kuitenkaan ole päästy sopuun Pohjois-Afrikan maiden kanssa.
Eniten kritiikkiä on saanut EU–Turkki-julkilausuma, joka solmittiin maaliskuussa 2016. Turkin kautta Kreikkaan tulleita paperittomia siirtolaisia voidaan palauttaa Turkkiin, ja jokaista palautettua kohden EU vastaanottaisi Turkista yhden pakolaisen. EU maksoi Turkille kolme miljardia euroa pakolaisten auttamiseksi.
Tuomisen ja Hiltusen mukaan ”rajavalvontaa ja kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä tehostamalla EU:n voidaan katsoa yrittävän ehkäistä turvapaikanhakijoiden pääsyä unionin alueelle”.
”Jos ihmiset eivät pääse vaatimaan oikeuksiaan, EU ulkoistaa suojeluvastuutaan”, kirjoittajat toteavat.