Työmarkkinajärjestöt saivat Säätytalolta tehtävän. SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen johdolla hallitusta kasaavat keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto ovat sopineet komikantaisesta työryhmästä. Sen tavoite on etsiä ideoita 30 000 työpaikan synnyttämiseksi.
Aikataulu on kireä, sillä tuleva hallitus haluaa työllistämisideat elokuun budjettiriiheen. Työmarkkinajärjestöt tapasivat hallitustunnustelija Rinteen reilu kolme viikkoa sitten Säätytalolla.
Kolmikantapöytään on kutsuttu Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n sekä työntekijöitä edustavat SAK, Akava ja STTK. Kolmikantapöytään on kutsuttu myös Suomen Yrittäjät. Viime kaudella järjestö kaatoi paikallisen sopimisen mallin.
Osallistuminen työpaikkojen ideointitalkoisiin sopii hyvin työmarkkinakeskusjärjestöjen rooliin.
Viikonvaihteessa toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen esiintyi julkisuudessa aikaisempaa sovittelevana. Hän uskoo, että hallitusohjelma ei ole välttämättä niin paha kuin yrittäjät odottivat.
Mediassa olleiden tietojen mukaan yritysten verotukseen puututaan noin sadan miljoonan euron verran. Myös yritystuet leikkautuisivat vain parilla sadalla miljoonalla. Olettaen julkisuuteen vuotaneiden suuruusluokan olevan kohdillaan, voi moni kysyä, että miksi yksityiset yritykset eivät osallistu talous- ja työllisyystalkoisiin enemmän.
Kolmikantapöydissä on puitu asioita aikaisemmin
Kolmikantapöydässä istuttiin myös Sipilän hallituskaudella, tosin heikoin tuloksin. Juha Sipilän yritysjohtajan otteet ja ay-liikkeen ymmärtäminen konsernina johti kompuroivaan yhteistyöhön.
Siperia opettaa. Työmarkkinajärjestöjen intresseissä on tehdä yhteistyötä. Myös työnantajat saivat oivan oppitunnin yhteistyön merkityksestä, kun pienten yritysten irtisanomissuojan heikentäminen nostatti lakkohenkeä.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan aikataulu on erittäin kunnianhimoinen. Kesälomakausi ajoittuu juuri ennen budjettiriihtä. Liitoissa viritellään myös liittokohtaista työmarkkinakierrosta.
Toimeksiannosta ei ole tietoa. Hallitus määrittelee rajat, ja se kantaa myös vastuun työpaikkojen syntymisestä kolmikannasta huolimatta. Yritysten rooli on muistettava: Valtaosa työpaikoista syntyy yrityksiin, vaikka Rinne on luvannut lisää rahaa hoivapaikkoihin.
Kikystä jäi hiekkaa ay-liikkeen rattaisiin
Hallitus helpottaa työmarkkinoiden ilmapiiriä poistamalla aktiivimallin leikkurin. Pahamaineisen kiky-sopimuksen lomarahaleikkaukset tehdään kunta-alan työntekijöille vielä tänä vuonna.
Vastikkeettomasta 24 tunnin työajanpidennyksestä käydään vääntö syksyn ja ensi kevään työmarkkinapöydissä. Ay-liike joutui valitsemaan ”ruton ja koleran välillä”, kuten STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kommentoi kiky-sopimuksen syntymistä.
Hallitus uhkasi pakkolaeilla, joista osa tosin osoittautui pikapikaa perustuslain vastaisiksi. Ay-liike ja työantajajärjestöt taipuivat kiky-sopimukseen, jolla leikattiin lomarahoja, pidennettiin työaikaa sekä siirrettiin sosiaaliturvamenoja työnantajilta työtekijöille.
Kikyn piti parantaa kilpailukykyä, joka on parantunut mittavasti kilpailumaihin verrattuna. Edelleenkään ei ole luotettavaa tutkimustietoa, mikä kikyn vaikutus kilpailukyvyn parantamiseen on ollut.
Kolmikantapöydällä on myös symbolista arvoa
Ay-liikkeen Säätytalolta saamalla kutsulla kolmikantapöytään on myös symbolista arvoa. Keskusjärjestöjen rooli on muuttunut sen jälkeen, kun EK muutti sääntöjään, ettei järjestö tee keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja. Palkkaneuvottelut käydään liittokohtaisesti.
Osallistuminen työpaikkojen ideointitalkoisiin sopii hyvin keskusjärjestöjen rooliin. Niillä on iso halu vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädäntötyöhön. Rinne pyrkii korjaamaan rikkinäisen puhelimen, joka uudelle hallitukselle jäi Sipilän hallituksen perintönä.
Kolmikantaiselle – työntekijöiden, työnantajien ja hallituksen – yhteistyölle on tilausta. Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta, ja helpot keinot on käytetty. Myöskään talouskasvu ei toimi veturina samaan tapaan kuin edelliselle hallitukselle.
Kolmikannassa joudutaan selvittämään muun muassa työttömyysturvan loukkoja, työn, työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan yhteen sovittamista sekä muita työllistymistä estäviä byrokratialoukkoja.