Rakennusliiton liittokokous päätti viime viikolla muuttaa työttömyyskassansa jäsenyyden vapaaehtoiseksi. Aiemmin liiton jäsen ei ole voinut olla kuulumatta samalla liittoon.
Ratkaisun taustalla on moniakin syitä. Alkunsa muutos saa kuitenkin Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan ulkomaalaisten rakennustyöntekijöiden edunvalvojien aloitteesta.
– Kun komennetun työntekijän vakituinen asuinpaikka on muualla kuin Suomessa niin hänelle ei makseta työttömyyskorvausta, vaikka hän olisikin työttömyyskassan jäsen. He esittivätkin että liiton jäsenyys ei enää sääntöpohjaisesti tuottaisi työttömyyskassajäsenyyttä.
Harjuniemi jatkaa, että yhäkin kassajäsenyyteen ohjataan silloin kun henkilö liittyy jäseneksi, mutta pakko on nyt poistettu.
Toinen syy muutokseen liittyy työnhakupalveluun, jota Rakennusliitto on tarjonnut jäsenilleen jo noin vuoden verran.
– Tähän asti työtön ei ole voinut liittyä ammattiliittoon eikä kassaan eikä myöskään siksi saada työnhakupalvelua. Nyt jos työtön haluaa liittyä Rakennusliittoon, hän tulee meidän työnhakupalveluun ja sitä kautta hän pääsee liitonkin piiriin.
Työttömyysturvajärjestelmä muutoksessa
Näiden suoraan jäsenten palvelua parantavien syiden lisäksi Harjuniemi näkee päätökselle kauaskantoisempiakin syitä.
– Työttömyysturvajärjestelmä kaikkinensa on muutoksessa. Pohjavirta on viemässä kohti isompia kassakokonaisuuksia. Niinpä valmistaudumme tulevina vuosina väistämättä tapahtuvaan muutokseen.
Muutoksessa voi olla kyse siitä, että liitot yhdistävät kassojaan isommiksi kassoiksi tai jopa siitä että siirrytään kokonaan pois ammattiliittojen kassajärjestelmästä.
– Mitä nyt sitten tapahtuukin, niin rakentajien työttömyyskassassa pystytään tekemään jatkossa joustavasti sääntömuutoksia.
Joustavuutta tuo se, että työttömyyskassan kokous ei enää ole neljän vuoden välein yhtä linjaa liiton kanssa, vaan kassa pitää vuosittain jäsenkokouksiaan.
Työttömyysturva yksinkertaistuu
Harjuniemi uskoo, että vaikka tulorekisteri ei ihan odotetulla aikataululla tulisikaan nopeuttamaan työttömyyskassojen ja muiden sosiaalivakuuttajien työtä, niin lähivuosina työttömyysturva yksinkertaistuu ja selkeytyy.
– Digitaalisuus tulee yhä enemmän mukaan, hallintokuluihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja siirrytään kohti suurempia kassoja.
SAK-laisessa liikkeessäkin on tällä hetkellä liian pieniä kassoja, jotka eivät Harjuniemen mukaan pysty turvatusti ja samoilla kustannuksilla hoitamaan työntekijöiden työttömyysvakuutuksia.
– Tämän vuoksi suunta on väistämättä kohti suurempia yksiköitä, mikä on mielestäni hyvä asia.
Kotamäen esitys
Selvitysmies Mauri Kotamäki teki viime vuonna esityksen yleisestä työttömyysvakuutuksesta, jota Kela hoitaisi ja joka siis turvaisi kaikille ansiosidonnaisen työttömyysturvan.
Harjuniemi ei pidä mahdottomana, että tulevaisuudessa palkansaajat olisivat tällaisen työttömyysvakuutuksen piirissä.
– Silloin ei olisi työttömyyskassoja, ei myöskään Yleistä työttömyyskassaa (ns. Loimaan kassa). Silloin ammattiliitot näkyisivät aitojen työehtojen ja työelämän ja sosiaalivakuutuksen kehittäjänä, mitä ne tosiasiassa ovatkin. Nythän vedetään yksyhteen kassa ja liitto, vaikka ammattiliitto on erittäin paljon muutakin kuin vain sosiaaliturvan välittäjä.
Eli kannatatko itsekin yleistä työttömyysvakuutusta?
– Minulla alkoi viimeinen kausi puheenjohtajana. Tänä aikana ei suuria muutoksia ennätä tapahtua. Mutta henkilökohtainen kantani on pitkälle yleisen työttömyysvakuutuksen suuntainen.