Lehtikuva/Martti Kainulainen

Jos yrittäjyyttä halutaan tukea, se olisi järkevää tehdä muilla keinoilla kuin puhkomalla veropohjaa, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Coronaria ja Pihlajalinna saivat parhaat pisteet verovastuun osalta kansalaisjärjestö Finnwatchin tuoreessa selvityksessä. Siinä Finnwatch tarkasteli kuuden sote-palveluita tuottavan yrityksen avoimuutta, julkisia verostrategioita, veroriitoja, kansainvälisiä verojärjestelyjä sekä tulonmuuntoa.

– Täysin kotimaiset yhtiöt pärjäsivät vertailussa hieman kansainvälisten pääomasijoittajien hallinnassa olleita yrityksiä paremmin, toteaa Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala tiedotteessa.

Heikoimmat pisteet saivat Mehiläinen ja Attendo. Selvityksessä kuitenkin havaittiin, että aggressiiviset kansainväliset verojärjestelyt ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentyneet. Yhtiöt ovat esimerkiksi vähentäneet keinotekoista velkaannuttamista, jonka avulla on veroja on pyritty välttelemään.

Silti osa yhtiöistä on Finnwatchin mukaan ollut viime vuosiin asti hyvin velkaisia. Se on vähentänyt niiden Suomessa verotettavaa tulosta.

– Julkinen keskustelu yhtiöiden verojärjestelyistä on sote-alalla vaikuttanut yritysten valitsemiin rakenteisiin. Myös kiristykset korkovähennysrajoituksia koskevaan verolainsäädäntöön ovat toimineet. Kiristettävää lainsäädännössä riittää kuitenkin vielä, Vartiala huomauttaa.

ILMOITUS

Iso osa lääkäreistä ei palkkatyössä

Nykyään sote-yritykset hakevat Finnwatchin mukaan verosäästöjä työntekijöiden tulonmuunnosta. Useammassa yrityksessä yli puolet lääkäreistä työskentelee palveluntarjoajina palkkatyön sijaan.

– Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus mahdollistaa Suomessa verokikkailun korkeapalkkaisilla aloilla. Palkansaajat maksavat tuloveroja huomattavasti enemmän kuin varakkaimmat ja hyvätuloisimmat työntekijät, jotka voivat kierrättää työstä saamansa korvauksen pöytälaatikkoyhtiön kautta, Vartiala sanoo.

Finnwatch haluaakin, että Säätytalolla parhaillaan koottava hallitus tarttuu ripeästi toimiin yritysten verovälttelyn torjumiseksi. Yksi toimi olisi esimerkiksi kiristää yritysten korkovähennysrajoituksia, kuten teollisuusmaiden talousjärjestö OECD on suositellut.

– Tulonmuuntoon tulee puuttua vähintään toteuttamalla valtiovarainministeriön verotyöryhmän suositukset. Tämäkään ei ratkaise osinkoverotuksen perimmäistä ongelmaa: pöytälaatikkoyhtiöitä hyödyntämällä rikkaimmat maksavat ministeriönkin mallissa korkeista tuloistaan matalaa tasaveroa kun palkkaa nostavien verotus on korkeampaa ja progressiivista, Vartiala sanoo.

Selvityksessä havaittuun tulonmuuntoon auttaisi Finnwatchin mukaan esimerkiksi Tanskan mallin mukainen osinkoverotus. Tanskassa osinkoja verotetaan jyrkästi progressiivisella asteikolla ja palkkatuloa korkeammalla veroprosentilla, mikä poistaa kannustimen tulonmuuntoon.

– Jos yrittäjyyttä halutaan tukea, se olisi järkevää tehdä muilla keinoilla kuin puhkomalla veropohjaa, Vartiala summaa.