Lehtikuva/Laura Ukkonen

Talouskasvu hiipuu, yritysten tilauskanta laskee, kauppasodat uhkaa, tuotteiden sekä palveluiden kysyntä ja kulutus on laskussa, rakentaminen vähenee, asuntokauppa ei käy, työllisyyskehitys heikkenee jne.

Edellä mainituista teemoista ja niistä revityistä otsikoista voisi päätellä vähintään pitkän taantuman, ellei jopa laman ja pula-ajan olevan jo nurkan takana. Mutta siitä ei ole onneksi kyse, vaan elinkeinoelämän ja sen lähellä olevien tahojen tuottamasta propagandavyörystä, jolla ennakoidaan lähestyvää työmarkkinakierrosta.

Median suosiollisella myötävaikutuksella pyritään siis käytännössä luomaan mielikuvaa siitä, kuinka huonosti kansantaloudessa jo nyt menee ja ainakin lähitulevaisuudessa varmasti vielä huonommin.

Jos työllisyysastetta halutaan nostaa aidosti ja oikeasti, tulee kikyn työajan lisäys poistaa kaikilta.

Luonnollisesti kyseiset tahot tavoittelevat tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa mahdollisimman pieniä palkankorotuksia, jos niitä nyt tarvitsee korottaa ollenkaan. Lisäksi olisi mielellään saatava heikennyksiä palkansaajien työehtoihin ja valtion toimesta veronalennuksia, jotta ainakaan muiden kuin johtajien palkkoja sekä bonuksia ei tarvitse korottaa tälläkään kierroksella.

Näitä tavoitteita perustellaan ensisijaisesti olemalla muka huolissaan Suomen työllisyyskehityksestä, velkaantumisesta ja kokonaiskansantaloudesta. Uskokoon ken tahtoo, mutta tosiasiallisesti näitä mielikuvia luomalla elinkeinoelämän vaikuttajat yrittävät vain saada hillittyä palkansaajien vaatimuksia yhteisen kakun tasapuolisesta jakamisesta.

ILMOITUS

Suomessa on tällä hetkellä noin kaksi ja puoli miljoonaa työssä käyvää palkansaajaa, joista suurinta osaa koskee kilpailukykysopimuksen mukainen vuosittaisen työajan lisääminen 24 tunnilla. Käytännössä kikytuntien poistaminen vain 70 palkansaajan osalta vastaa jo yhden työntekijän vuosittaista työaikaa eli 1 680 tuntia. Näin ollen työajan lyhentäminen 24 tunnilla esimerkiksi 1,4 miljoonalta palkansaajalta edellyttäisi vastaavan tuntimäärän tekemiseksi 20 000 uutta työntekijää!

Mikäli työllisyysastetta halutaan siis aidosti ja oikeasti nostaa, tulee työajan lisäys poistaa kaikilta seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa ja siten luoda helposti huomattavan paljon lisää työpaikkoja. Lisäksi palkansaajien ostovoiman kehittyminen lisää kulutuskysyntää, joka taas luo lisätyötä. Näin ollen palkansaajien tulee saada myös reilut tasa-arvoa edistävät ja palkkaeroja kaventavat palkankorotukset.

Imperiumin eli tässä tapauksessa ammattiyhdistysliikkeen vastaisku on nyt enemmän kuin tarpeen ja sille on monin tavoin paremmat perusteet kuin ”pimeiden markkinavoimien” itsekkäille tavoitteille!

Jari Uschanov
sopimusalavastaava
ammattiliitto Pro