Rakentajien terveys kestää harvoin eläkeikään saakka. Syynä ovat raskas työ ja vaihtelevat työolot, mutta myös työterveydenhuollon laiminlyönnit. Rakennusliitto päätti korjata epäkohtaa perustamalla vakuutusrahaston, johon myös työnantajat voivat vakuuttaa työntekijänsä.
Liittokokous päätti osoittaa vakuutusrahaston alkupääomaksi 500 000 euroa.
Puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan liitto ei ryhdy kilpailemaan yksityisen työterveysyhtiöiden kanssa. Sen sijaan vakuutusrahasto kilpailuttaa työterveys- ja hammashuollon palvelut.
– Ammattiliiton pitää kehittää palvelujaan, jotta jäsenet saavat kouriintuntuvia etuja. Työehtoihin liittyvä valvonta on vain yksi liiton tehtävistä, hän huomauttaa.
– Olemme 20 vuotta miettineet, miten työterveyshuolto saadaan mahdollisimman laajalle. Asia ei ole juuri edennyt, joten on pakko tehdä jotain itse.
Isoissa yrityksissä työntekijöiden määräaikaistarkistuksista huolehditaan, mutta alalla vaihdetaan usein työnantajaa ja pienillä työpaikoilla työterveyshuollon palveluja ei juuri käytetä, vaikka ne olisivat kunnossa. Yleensä vakavat taudit, kuten diabetes ja kilpirauhasvaivat löydetään juuri määräaikaistarkistuksissa.
– Tämän vakuutuksen ansiosta ei ainakaan tarvitse miettiä, kuka tarkistuksen maksaa, Harjuniemi sanoo.
Jäsenille vakuutus aiotaan pitää mahdollisimman huokeana, näillä näkymin maksu olisi 150 euroa vuodessa.
Työttömyyskassan jäsenyys vapaaehtoiseksi
Työttömyyskassan jäsenyys on vastedes vapaaehtoista Rakennusliiton jäsenille. Radikaali muutos tehdään Harjuniemen mukaan siksi, että virolaiset ja muualta tulleet jäsenet eivät ole päässeet hyötymään Rakennuskassan jäsenyydestä.
– Työttömyyskorvauksia ei makseta Pärnuun tai muuallekaan ulkomaille. Kotimaassa haluamme pitää jäsenet myös työttömyyskassassa, joten palveluista pitää tehdä mahdollisimman hyvät, Harjuniemi sanoo.
Paraikaa liitto rakentaa työnvälityspalvelua, jossa kerrotaan vain alan avoimista työpaikoista ja työnhakijoista.
Lisäksi työttömille jäsenille tarjotaan mahdollisuus parantaa ammattitaitoaan suorittamalla esim. työturvallisuus- tai tulityökortti tai märkätilojen henkilösertifikaatti.
Harjuniemi kertoo, että tähän saakka liiton jäsenyys on päättynyt, kun ansiosidonnainen työttömyysjakso on kulutettu loppuun. Lisäksi liiton jäseniksi ovat päässeet vain työsuhteessa olevat tai alan opiskelijat.
– Liittoon voivat nyt kuulua kaikki rakentajat olivatpa he työssä vai eivät. Haluamme, että työttömät jäsenet saadaan nopeasti työllistettyä hyville työnantajille.
Harjoittelupaikoista alkaa olla pulaa
Rakentajia huolettaa ammattikouluista tulevien vastavalmistuneiden osaamistaso. Puheenvuoroissa todettiin, että valmistuneella voi olla hyvät tiedot, mutta ei taitoja.
Lappeenrantalainen maalari Heidi Vättö kertoo, että moni maalausalan yritys ei edes ota harjoittelijoita.
– Kun lähiopetusta on vähennetty, taidot pitää hankkia työpaikoilla, mutta siinä on isoja haasteita. Nuoret tarvitsevat paljon tukea.
Vastavalmistuneillakaan ei aina ole ammatillisia valmiuksia eikä ammatillista itsetuntoa. Vättö sanoo, että olisi parempi palauttaa lähiopetustunnit oppilaitoksiin.
– Isoilla rakennusyrityksillä on omat harjoitteluohjelmansa, mutta ne eivät voi huolehtia kaikista ammattikoululaisista.
Vätön työpaikalla, pienessä perheyrityksessä, on otettu harjoittelijoita.
– Meillä on kuitenkin tiukat aikataulut ja asiakkaat odottavat priimaa, joten nuoren osaamisen ja uuden oppimisen taitojen pitää olla hyvät. Opastamiseen on aikaa vain rajallisesti.
Toisaalta aikuisille tulisi Vätön mukaan tarjota mahdollisuuksia opiskella uusi ammatti. Rakennusalalla työntekijät lopettavat työnteon keskimäärin 58-vuotiaana, sillä tapaturmariski on korkea ja ala on fyysisesti hyvin kuormittava.
– Puhutaan työurien pidentämisestä, mutta ainoa keino päästä uudelleenkoulutettavaksi toiselle alalle on terveyden pettäminen, hän huomauttaa.
– Pitäisi voida opiskella uusi ammatti jo aiemmin esimerkiksi jonkinlaisen opintotuen avulla tai monimuoto-opiskeluna. Perheellinen ihminen ei voi jäädä opintovapaalle syömään nuudeleita.
Ammattiopetus pitää saada kuntoon
Joissakin rakennusalan oppilaitoksissa yli 30 prosenttia keskeyttää opiskelun. Liitto vaatii 200 miljoonan euron leikkauksien korvaamista oppilaitoksille, jotta lähiopetustunnit saadaan riittäviksi. Lisäksi osaamispisteet on saatava yhteismitallisiksi.
Juukalainen kunnossapidon sähköasentaja Joni Kortelainen sanoo, että rakentajien saatavuutta helpottaisi ammattiopetuksen tuominen lähemmäksi opiskelijoita.
– Meiltä on noin 100 kilometriä Joensuuhun. Tappelimme kolme vuotta, että saataisiin etäopetusta Juukaan. Luvattiin kokeilla ja luokka tuli heti täyteen. Ei ole hyvä, että ihmiset jäävät kouluttamatta pitkien etäisyyksien takia.
Oppisopimuskoulutukseen tarvittaisiin Kortelaisen mukaan lisää resursseja.
– Kun joku ratkaisee, kuinka pienelle yritykselle korvataan opetuksesta aiheutuvat taloudelliset menetykset, ollaan pitkällä.
Rakennusalalle houkuttelevuutta tulisi lisätä räätälöimällä opiskelu nuoren tarpeiden mukaan.
– Rakennusalan opiskelu antaa valmiudet moneen ammattiin. Elämän aikana kuitenkin pitää kouluttautua uudelleen. Lisäkoulutuksella voi siirtyä tehtävästä toiseen.
Muualla rakennusalan suhdanteen odotetaan hiipuvan, mutta Kortelaisen mukaan maakunnissa rakennusbuumi jatkuu.
– Sote-uudistuksen takia rakentaminen ja kiinteistöjen korjaus pantiin maaseudun kunnissa jäihin. Kaikki odottivat kiinteistöjen siirtymistä maakuntien haltuun. Nyt ollaan neljä vuotta jäljessä korjausrakentamisessa.